Kanta-Häme

Kuntoutus tulee kotiin

Talaskujalla sijaitsevaan valoisaan toimistoon rullataan juuri suurta televisiota, jossa on kiinni tietokone ja web-kamera. Huoneessa on valmiiksi matto ja pari työpöytää, ei juuri muuta.

Hoitohuoneeksi ei Tutoris oy:n uutta toimitilaa voi oikein kutsua, mutta tila toimiikin vain osin vastaanottona. Kuntoutus- ja terapiapalvelut Kanta-Hämeessä aloittava Tutoris vie nimittäin työn sinne, missä hoidettava itse asuu.

– Ihannetilanne olisi, että asiakkaan omaiset ovat mukana auttamassa kuntoutuksessa, aluejohtaja Leena Hannula kertoo.

Sadan kilometrin säteelle

Vuonna 2003 perustettu Tutoris on Suomen suurin kuntoutusalan yritys. Runsaan kymmenen vuoden aikana yhtiö on levinnyt Oulusta Etelä-Suomeen, ja nyt avattavan Kanta-Hämeen aluekeskuksen asiakasvastaanotot alkavat syyskuussa.

Valtakunnallisesti yhtiöllä on Suomessa muun muassa puhe-, fysio-, ja toimintaterapeutteja. Hämeenlinnassa käynnistyy aluksi toiminta- ja puheterapia, fysioterapia seuraa perästä.

Kaikkiaan yhtiöllä on noin sata työntekijää, ja Hämeenlinnan uudessa toimipisteessä on kokoaikainen toimintaterapeutti ja osa-aikainen puheterapeutti. Uutta työvoimaa palkataan sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee, ja palvelut kohdistetaan koko Kanta-Hämeen alueelle.

– Tulemme täydentämään Kanta-Hämeen aluetarjontaa omalla yhteisöllisen kuntoutuksen mallillamme, Hannula kertoo.

Puheterapeuteista pulaa

Hämeenlinnassa yksityisille terapiapalveluille on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Varsinkin puheterapian tarjonta on Hämeenlinnassa niukkaa (Hämeen Sanomat 7.9.), mutta tilanne on samanlainen kaikkialla Suomessa.

Palveluille olisi kyllä kysyntää. Sotien jälkeen syntyneet suuret sukupolvet alkavat olla jo yli 70-vuotiaita, ja iän myötä saapuvat myös erilaiset hoitoa vaativat terveydentilat.

– Väestö ikääntyy koko ajan, ja samalla esimerkiksi aivojen verenkiertohäiriöt yleistyvät, Hannula sanoo.

Puheterapeutteja valmistuu myös työelämään liian vähän. Suomessa on vajaat alle 1 600 laillistettua puheterapeuttia, ja tarvetta olisi paljon suuremmalle määrälle. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungilla on neljä puheterapeuttia, ja heitä työllistävät jo koululaiset ja alle kouluikäiset lapset.

Kaupungin palvelupäällikön Marika Paasikoski-Junnisen mukaan puheterapiapalvelut on kyetty hoitamaan lapsille, joskin hoitoviiveellä.

– Pitkiä toimintaterapiasuhteita olemme tilanneet ostopalveluina. Psykoterapia olisi myös yksi ala, jolle olisi lasten ja nuorten tapauksissa kysyntää, Paasikoski-Junninen sanoo.

Itsenäistä selviytymistä

Tutoris oy:n suurin työllistäjä ovat kunnat ja varsinkin Kela, joka tilaa yhtiöltä vaikeasti vammaisten terapiapalveluja. Esimerkiksi toimintaterapia on tärkeää aivoinfarktin saaneelle ihmiselle, jonka pitää oppia selviytymään arjen askareista uudestaan.

Kun tapaamisaika koittaa, toimintaterapeutti hyppää autoon.

– On aivan eri asia palvella ihmistä heidän omassa ympäristössään kuin viedä heidät sieltä vastaanotolle, Tutoriksen toimintaterapeutti Vilma Haapalo sanoo.

Omaa puhtia kotona tarjottaville kuntoutuspalveluille antaa myös vanhuspalvelulaki, joka painottaa ikääntyvän väestön hoitoa luonnollisessa elinympäristössä eikä hoitolaitoksessa.

– Toisaalta me emme mene hoitamaan vaan kuntouttamaan, jotta he pystyvät itse selviytymään, Hannula kertoo. (HäSa)