Kanta-Häme

Kuorma-autosta tuli autokoulussa harvinaisuus

Suomessa ajetaan tänä vuonna noin 3 000 kuorma-autoajokorttia, arvioi Suomen autokoululiitto.

– Tuntuu aika isolta luvulta, kun tietää miten hiljaista tällä alueella kuorma-autokoulutuksessa on, huokaa Riihimäen ajo-opetuksen Timo Levänen.

Jos lukua vertaa takavuosina hankittujen C-korttien lukumäärään, vaikuttaa se erittäin pieneltä. Kun 18-vuotias pystyi hankkimaan kuorma-autokortin samalta istumalta henkilöautokortin kanssa, ajettiin niitä Suomessa vuosittain noin 20 000.

– Pojista varmaan 40 prosenttia ajoi kuorma-autokortin vähän niin kuin varmuuden vuoksi, muistelee Lammin autokoulun toimitusjohtaja Teppo Kemppainen.

Kuorma-autokorttien kysynnän on syönyt tiukentunut lainsäädäntö ja 21 vuoden ikäraja. Ammattikuljettajille tulleet pätevyysvaatimukset nostivat C-kortin hintaa ja edellyttävät kuljettajan jatkokoulutusta.

– Voi sanoa, että C-kortin ajaminen on loppunut käytännössä kokonaan. Meillä ajettiin ennen luokkaa 40 kuorma-autokorttia vuodessa, tämän vuoden luku on toistaiseksi kolme tai neljä, kertoo Autokoulu Hämeenlinnan auto-opiston johtaja Antti Will.

Palvelua palvelun vuoksi

Antti Willin autokoulun kalustoon kuuluu yksi yhdistelmäauto peräkärryineen, Teppo Kemppaisella on yksi kuorma-auto. Omistajille ajoneuvot ovat iso kiinteä kustannuserä. Uusien kuorma-autojen hankkiminen ei tulisi mieleen kummallekaan.

– Jotkut muutkin hämeenlinnalaiset autokoulut kyllä järjestävät kursseja. Niitä varten ne ovat vuokranneet autoa minulta, kertoo Kemppainen.

Leväsen mukaan Riihimäen koulutustilanne muistuttaa Hämeenlinnaa. Hänellä itsellään on yksi C1-luokan ajoneuvo ja yksi raskas kuorma-auto. Paikallinen kilpailija tarjoaa raskaan kaluston koulutusta, mutta Leväsen käsityksen mukaan opetus tapahtuu pääkaupunkiseudulla.

Haastatellut omistajaopettajat ovat olleet alalla vuosikymmeniä. Heille kuorma-autokoulutuksen tarjoaminen on ennen kaikkea asiakkaiden palvelua. Melkein yhtä tärkeää on pitää yllä omaa ammattitaitoa raskaan kaluston kouluttajana. Kustannuspaineissa kärvistelevällä alalla kolmas vahva motiivi on leivän syrjässä pysyminen.

– Meillä on neljä ihmistä töissä. Se vähäkin työ on meille tärkeää, sanoo Levänen.

Epävarmuutta tulevaisuudesta

Autokoulujen opettajat eivät näe tulevaisuutta ruusuisena. Rekkanaiset ja -miehet hakevat oppinsa ammattikouluista ja puolustusvoimista, joka on maan suurin raskaan kaluston kuljetuskouluttaja. Vaarana on, että nykyisten ammattikuljettajien jäädessä eläkkeelle, syntyy kuljettajapula.

– Kanta-Hämeessä ajetaan vuosittain ihan muutamia kuorma-autokortteja. On harmi, jos tämän kokoisella alueella ei kohta ole tätä koulutusta enää kenelläkään yksityisellä sektorilla, sanoo Kemppainen.

– Itsellä on raskaan kaluston tulevaisuus tarkan harkinnan alla. Ajoneuvon vuosi on miinuksella, toteaa Will. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020