Kanta-Häme

Kuppikivet saattavat olla muinaisia karttoja

Jukka Nieminen on asialleen omistautunut harrastaja. Muinaishistorian tutkiminen on ollut hänelle tärkeää jo ainakin 10 vuotta.

Uusimpana tutkimuskohteena hänellä ovat yleisesti uhrikivinä tunnetut kuppikivet. Ne ovat vanhoja kiviä, joissa on muinaisten ihmisten tekemiä koloja.

Nieminen ei kuitenkaan usko, että kiviä on käytetty uhraustarkoitukseen, kuten perinteinen historiankirjoitus kertoo.

– Jos niihin koloihin muutaman viljanjyvän heittää, niin aika nuuka uhraus se on, hän sanoo.

Nieminen arveleekin, että kuppikivet ovat sen sijaan muinaisia karttoja. Idea lähti siitä, että hän kuuli Skotlannissa kuppikivien sijaitsevan muinaisten hopeakaivosten lähistöllä. Hän alkoi tutkia suomalaisia kiviä, ja havaitsi, että kuppien muodot muistuttavat esimerkiksi rantaviivoja.

– Olen nyt parikymmentä kiveä käynyt läpi, ja toistaiseksi teoriani on pitänyt paikkansa.

Hän aikookin jatkaa kivien tutkimista. Yhteensä kuppikiviä tunnetaan Suomessa yli 350.

Kartoissa on pieniä alueita

Nieminen kertoo, että kuppikivet on tehty 400–700-luvuilla.

– Luulen, että kuppikivet ovat aina olleet yhden klaanin kiviä, jotka osoittivat omistusoikeutta alueeseen. Sana kuppikuntakin saattaisi tulla siitä!

Kuppikiviä on Hämeenlinnan lähistöllä noin 40. Kuppien tekotapaa ei tunneta, mutta työkalujen jälkiä kivissä ei ole.

Niemisen mukaan kivistä löytyvien karttojen alueet eivät ole kovin isoja, vaan kooltaan noin 5 kilometriä kertaa 5 kilometriä.

Hän uskoo, että kuppikivistä näkyy myös suomalaisten levittäytyminen maamme alueelle.

– Virallinen historia sanoo, että kantahämäläiset ovat tulleet Kokemäenjokilaaksosta. Itse kuitenkin uskon, että kuppikivet näyttävät kantahämäläisten saapuneen Laatokan kautta.

Ammattilaisille Nieminen ei ole ainakaan vielä esitellyt teoriaansa. Hän uskoo, että harrastaja voi perehtyä jopa asiantuntijaa paremmin aiheeseensa, jos vain intohimoa on tarpeeksi.

– Uskon, että teoriani on aika vedenpitävä. Ja jos se ei kestä, niin onpahan ainakin yritetty!

Suomen muinaisuus haltuun pienissä osissa

Koska rautakausi kuuluu yleensä arkeologian piiriin, eivät historioitsijat ole kirjoittaneet siitä paljoa. Siksi Nieminen kokeekin olevansa uranuurtaja.

Nieminen on kirjoittanut useita kirjoja, joista uusin julkaistaan Hämeen Keskiaikamarkkinoilla. Kuppikiviäkin käsittelevän kirjan nimi on Tavastia – Muinais-Hämeen kuningaskunta.

Aiemmin hän on kirjoittanut myös erilaista rajatiedoksi kuvailemaansa kirjallisuutta. Suomen Mysteerit kirjassa hän pohti esimerkiksi sitä, kirjoittiko Aleksis Kivi itse kirjansa.

– Haaveenani on joskus tehdä mammuttimainen kirja nimeltä Suomen muinaisuus. Sitä pitää vain lähestyä pienissä osissa. (HäSa)

 

Jukka Niemisen kirjaa esitellään Hämeen Keskiaikamarkkinoilla Hämeenlinnan Linnanpuistossa 16.–18. elokuuta 2013.

Päivän lehti

21.2.2020