fbpx
Kanta-Häme

Kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan kesäkuussa – Hämeenlinnalainen Ilkka Hartikainen tuskaili viime syksynä 80-metrisen kurtturuusuaidan parissa

Kurtturuusun (Rosa rugosa) kukan terälehtiä on yleensä viisi. Jos terälehdet ovat kerrotut, kyseessä on todennäköisesti jalostettu lajike, jonka kasvattaminen on sallittua. Kuva: Tapio Tuomela
Kurtturuusun (Rosa rugosa) kukan terälehtiä on yleensä viisi. Jos terälehdet ovat kerrotut, kyseessä on todennäköisesti jalostettu lajike, jonka kasvattaminen on sallittua. Kuva: Tapio Tuomela

Kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan kesäkuussa. Laji luokiteltiin Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi jo vuonna 2019, mutta kesäkuun alusta lähtien sitä ei saa kasvattaa edes kotipuutarhassa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kurtturuusu on levinnyt lähes koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se leviää puutarhoista luontoon ja haittaa etenkin hiekkarantojen lajistoa. Pahimmillaan läpitunkemattomat kasvustot ovat hehtaarien laajuisia, kertoo Luke.

Kurtturuusu leviää uusille kasvupaikoille pääasiassa lintujen mukana.

Kun kasvatuskielto astuu voimaan, kurtturuusun esiintymät pihalla pitäisi pyrkiä poistamaan.

Luken mukaan kotipihoihin parhaiten sopiva torjuntamenetelmä on näännytys. Näännyttäessä kaikki uudet, vihreät versot katkaistaan 3–4 kertaa kasvukauden aikana.

Miten hävittää 80 metriä kurtturuusuaitaa? Tämän kanssa tuskaili viime syksynä hämeenlinnalainen Ilkka Hartikainen, joka ryhtyi hankkiutumaan eroon iäkkään isänsä kotipihalla Tervakoskella lähes 40 vuotta kasvaneesta vieraslajista.

Hämeen Sanomissa aiemmin julkaistussa artikkelissa Hartikainen kertoo, että kun aitaa vuonna 1984 istutettiin, kurtturuusua mainostettiin kauniiksi, kestäväksi, helppohoitoiseksi ja ankariin olosuhteisiin soveltuvaksi.

Asiasanat

Menot