Kanta-Häme

Kutsumaton kasvivieras kaurapellolla

Jättipalsamia näkee Hämeenlinnassa hehtaarikaupalla monella alueella, mutta pellolle viheliäs vieras tunkee harvemmin.

Vanajan pappilan peltoja viljelevä Pertti Toivio yllättyi, kun pellon laidan lisäksi jättipalsamit raivasivat itselleen pienen tilan myös kauraviljelysten keskeltä.

– Rikkakasvintorjunta-aineiden pitäisi yleensä tuhota jättipalsamit, mutta näköjään aine ei ole tehonnut aivan 100-prosenttisesti. Kasvit näyttävät olevan sen verran ärhäköitä, etteivät hyötykasvit niiden juurella löydä tilaa kasvaa.

Toivion viljelemän pellon reunapenkalla jättipalsamia oli viime kesänä vain pieni 10 metrin kaistale, mutta vuodessa tilanne räjähti käsiin.

Nyt palsamia näkee jo noin 100 metrin pituisella alueella. Maanviljelijä joutunee seuraavien viikkojen aikana kitkemistöihin.

– Kunhan ei nyt pellolle enempää leviäisi, Toivio toteaa.

Kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n maatalouslinjalta kertoo, että yleensä jättipalsameista ei silti ole paljoakaan harmia pelloilla.

– Ei jättipalsamin pitäisi periaatteessa päästä pesiytymään normaaliin peltoon, jota muokataan ja kynnetään. Toki jos kevätmuokkauksen jälkeen siemeniä itää, niin silloin ongelmia voi tulla. Yleensä normaalin rikkakasviruiskutuksen pitäisi riittää kadottamaan kasvit.

MTK Hämeen puheenjohtaja Arto Laine toteaa, että tapauksiin törmää kuitenkin aina silloin tällöin.

– Ne ovat silti nimenomaan yksittäistapauksia. Mistään merkittävästä ongelmasta pelloilla ei voi puhua.

Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, ja puutarhakarkulainen juhlii Suomessa varsinkin tunkioilla, ruovikoissa ja muissa kosteissa paikoissa, joihin se leviää joki- ja puronvarsia pitkin.

Hämeenlinnan kaupunkialueellakin on useita paikkoja, joissa vieraslaji viihtyy erityisen hyvin, kertoo kaupungin LinnanInfra-liikelaitoksen puistomestari Vesa Vuorinen.

– Mitään tilastoja vuosittaisista määristä ei ole, mutta kyllähän kasveja riittää hehtaarikaupalla. Esimerkiksi Karnaalinpuisto ja Visamäen ranta ovat sellaisia paikkoja, jotka ovat käytännössä täynnä palsamia.

Vuorisen mukaan hehtaarien kokoisia kasvustoja on erittäin vaikea hävittää kokonaan. Siksi jättipalsamien torjunnassa keskitytään enemmän niiden leviämisen ehkäisemiseen.

– Palsamit pitää niittää traktorilla tai trimmata poikki viimeistään kukkavaiheessa, eli ennen kuin ne ehtivät tehdä siemeniä. Sitten pitäisi vielä varmistaa, ettei uuteen varteen synny kukkia.

Kaikkien jättipalsamien kitkeminen kysyisi valtavasti lisää henkilöstöä, koneita sekä toiminnan suunnittelua ja seurantaa.

– Nykyisillä resursseilla lajin tuhoaminen ei onnistu, Vuorinen sanoo. HÄSA

Menot