Kanta-Häme

Kuudesosa palasi kotiin

Kun Hauhon kirkon puiset lehterit oli pakko purkaa 1880-luvulla, oli onneakin matkassa.

– Tuolloin lehtereihin kiinnitetyt puutaulut huomattiin pistää talteen kellotorniin. Kun Hauhon museo otti viljamakasiinin käyttöön vuonna 1950, taulut siirettiin sitten sinne, Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhanen kertaa.

Yhteensä 37 puutaulun kokoelma olikin pitkään esillä Hauhon museossa, kunnes Metropolia ammattikorkeakoulun lehtori Jorma Lehtinen otti yhteyttä seurakuntaan ja tiedusteli, voisiko kirkon teoksia konservoida kuntoon oppilastyönä.

Seurakunta tarttui tarjoukseen. Viime syyskuusta lähtien Hauhon kirkon asehuoneen seinää on koristanut kuusi puista taulua, joista jokainen kertoo erillisen, raamatun tarinan.

Kymmenen neliösenttiä päivässä

Usean kuukauden mittaisen urakan tekivät Metropolian interiööri- ja maalaustaiteen konservoinnin opiskelijat. Taulujen lisäksi opiskelijat ovat konservoineet muutakin Hauhon kirkon esineistöä, kuten kullatut enkelit, tuntemattoman apostolin sekä aikanaan saarnastuolin katolla kurkistelleen paratiisin käärme-patsaan.

– Jos kymmenen neliösentin verran saa aikaiseksi työpäivän aikana, se on jo hyvin, hämeenlinnalainen Lehtinen kuvaa.

Lehtisen mukaan kirkoilla on hallussaan paljon kulttuurihistoriallisesti merkittävää taidetta, joita ei ehkä taloudellisista syistä ole kuitenkaan mahdollisuutta kunnostaa asianmukaisella tavalla.

– Opiskelijat konservoivat ammattilaista edullisemmin.

Erityiseksi puutaulukokoelman tekee kirkkoherra Vanhasen mukaan niiden määrä, sekä se, että ne aikanaan ovat kenties korvanneet seinämaalaukset.

– Seinistä ei ole tutkittaessa löytynyt minkäänlaisia seinämaalauksia, joita tyypillisesti keskiaikaisissa kirkoissa on.

Ikä tekee arvon

Kun tauluja vuosisadan vaihteessa säilytettiin kellotornissa, oli myös kirkkokansalla pääsy tapuliin. Ainakin profeetta Obadjaa kuvaava taulu onkin saanut pintaansa useamman hauholaisen kirkossakävijän nimikirjoituksen.

Itse taulujen taiteilijan signeerauksia ei ole löytynyt. Hauho-seuran mukaan taulut ovat 1770-luvulla eläneen sotamies Jonas Corlerin sekä tämän avustajan tuotoksia.

Lehtisen mukaan teokset ovat normaalia, suomalaista kansantaidetta – eivät ehkä kovin ammattitaitoisia, mutta ehdottomasti historiallisesti merkittäviä.

– Tämäntyyppisiä teoksia on Suomessa säilynyt hyvin ja kohtalaisen paljon. Toisaalta 1700-luvulla Suomessa oli Keski-Eurooppaan verrattuna paljon köyhyyttä ja vähän ihmisiä. Kun vainot ja sodat ovat verottaneet teoksia, on kaikki satojen vuosien takaa säilynyt arvokasta.

Vanhanen arvelee, että loput 31 taulua saa jäädä paikalleen museoon, jossa niille on pyhitetty kokonainen huone.

– Emme nähneet mielekkääksi rikkoa museoon esille laitettua kokonaisuutta, vaikka esineistö onkin vain evakossa, Vanhanen kertoo. (HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020