Kanta-Häme

Kuukaudessa kotiin

Kuntoutukseen erikoistunut osasto nopeuttaa aivohalvauspotilaiden toipumista ja helpottaa heidän kotiutumistaan.

– Kliinisissä tutkimuksissa on todistettu, että kaikkein vaikuttavinta on moniammatillinen kuntoutus, jossa asiantuntijat ovat samassa yksikössä, kertoo perusterveydenhuollon johtava lääkäri Jarmo Ruohonen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymästä.

Forssaan perustettiin osaamiskeskuksen nimellä toimiva erillinen kuntoutusosasto reilut kaksi vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia, sillä useimmat potilaat pystyvät palaamaan sinne, mistä sairaalaan tulivatkin.

– 60 prosenttia potilaista palaa omaan kotiinsa, mikä on todella hyvä tulos. Muut palaavat tai siirtyvät tehostettuun tai tuettuun palveluasumiseen. Kuntouttaminen kotiin on yksi meidän tärkeimmistä toiminta-ajatuksistamme, Ruohonen sanoo.

Nopeasti liikkeelle

Osaamiskeskuksessa kuntoutetaan etenkin aivohalvauksesta, mutta myös muun muassa tekonivelleikkauksista tai muista suurista kirurgisista operaatioista toipuvia potilaita.

Keskimäärin kuntoutusosastolla viivytään 29 päivää eli hieman alle kuukausi. Ruohosen mukaan se on lyhyt aika, kun ottaa huomioon edeltävien sairauksien ja operaatioiden vakavuuden.

– Vanhukset ovat suurin aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutettavien ryhmä, mutta on meillä työikäisiäkin potilaita. Mitä nopeammin kuntoutus pääsee alkamaan, sitä parempia tulokset usein ovat, Ruohonen sanoo.

Tulijoita riittää

Useimmissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa potilaita kuntoutetaan tavallisen vuodeosastohoidon yhteydessä ja fysioterapian osastoilla.

Oma kuntoutukseen erikoistunut osasto ei ole etenkään Forssan kokoisissa terveyskeskuksissa arkipäivää. Kuntayhtymän pienuus ei kuitenkaan haitannut idean toteutusta.

– Halusimme miettiä kuntoutuksen ihan uudelleen. Kun terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautettiin, meillä oli siihen tilojen ja henkilökunnan puolesta hyvä mahdollisuus, Ruohonen kertoo.

Hänen mukaansa 25-paikkaiseen osaamiskeskukseen on riittänyt tulijoita jopa niin, että kaikki halukkaat eivät ole sinne mahtuneet.

– Se on ikävää sekä potilaan että hoitoketjun näkökulmasta. Mehän olemme vain yksi osa kuntoutusketjua, joka alkaa heti erikoissairaanhoidosta ja siirtyy meidän jälkeemme avohoidon tai palvelukeskusten vastuulle.

Täyden palvelun talo

Osaamiskeskuksessa työskentelee kolmisenkymmentä työntekijää, joista osa jakaa aikansa samassa talossa toimivien muiden osastojen ja yksiköiden kesken.

Perushoitajien ja sairaanhoitajien lisäksi potilaiden käytössä on fysioterapeutteja, toiminta- ja puheterapeutteja, psykologi, muistihoitaja, geriatri, geropsykologi, ortopedi, fysiatri, sisätautilääkäri ja muita erikoislääkäreitä.

– Ainoa henkilö, jonka työpanoksen hankimme oman talon ulkopuolelta, on neuropsykologi, jota tarvitaan esimerkiksi työkykyarvioinneissa ja muulloinkin fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä arvioitaessa, Ruohonen sanoo.

Intensiivisen kuntoutuksen lisäksi osaamiskeskuksessa järjestetään jaksohoitoa sekä päivätoimintaa.

– Toimintamme suuntautuu myös koteihin, jottei sieltä jouduttaisi pian palaamaan takaisin sairaalaan. Ketään ei siis jätetä kuntoutuksen jälkeen yksin, Ruohonen vakuuttaa. (HäSa)