Kanta-Häme Hämeenlinna

Kuulokeskuksen asiakasmäärät kasvavat – Toimivan kuulokojeen saa Hämeenlinnassa noin puolessa vuodessa

Kuulokeskuksen asiakasmäärät kasvavat vuosittain muutamalla sadalla.
Audionomi Minna Mäkinen asentaa kuulolaitetta. Jos Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskukset omat lihakset eivät tulevaisuudessa riitä, täytyy palvelua alkaa ostaa sairaalan ulkopuolelta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Audionomi Minna Mäkinen asentaa kuulolaitetta. Jos Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskukset omat lihakset eivät tulevaisuudessa riitä, täytyy palvelua alkaa ostaa sairaalan ulkopuolelta. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksen asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vajaassa parissa kymmenessä vuodessa.

Kuulokeskuksen osastonylilääkäri Lauri Viitasen mukaan 2000-luvun lopulla laitesovitusmäärä Hämeenlinnassa oli noin 1000 vuodessa. Tänä vuonna sovituksia on noin 3000.

– Asiakasmäärät kasvavat vuosittain muutamalla sadalla asiakkaalla, Viitanen kertoo.

Hämeen Sanomien toimitukseen yhteyttä ottanut lukija ihmetteli Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksen jonotusaikoja. Lukijan mukaan kuulolaitetta joutuu odottamaan jopa puoli vuotta.

Kyseessä on kuntoutusprosessi

Keskussairaalan jonotusaikoja seuraavan eOdotusjono- mittarin mukaan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle sekä kuulokeskukseen ensimmäistä hoitokäyntiä odottaa parhaillaan noin 680 ja hoitoon pääsyä yli 600 asiakasta.

Viitasen mukaan ei ole syytä tuijottaa jonossa odottavien ihmisten määrää, varsinkin kun kyseessä korvapoliklinikan ja kuulokeskuksen yhteinen jono. Ensimmäistä kuulolaitteen sovitusta odottaa tällä hetkellä Viitasen mukaan noin 250 asiakasta.

– Sairauden hoitoon verrattuna tämä on kuntoutusprosessi, ei toimenpide. Laki määrää seuraamaan ensimmäistä hoitoon pääsyaikaa. Se on kuusi kuukautta ja siinä olemme aina pysyneet.

Keskussairaalan kuulokeskus toimii terveydenhuollonpiirissä toimivan korvapoliklinikan yhteydessä. Kiireettömään terveydenhoitoon saa lain mukaan olla maksimissaan kolmen kuukauden jonot.

– Myös kuulotutkimukseen on jonoa, mutta kolmen kuukauden hoitotakuussa on pysytty. Päivystykseen tulevat akuutit tapaukset saamme hoidettua.

Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksessa kuulokojeet asennetaan itse, mutta osastonylilääkäri Lauri Viitasen mukaan palvelua joudutaan ostamaan myös ulkopuolelta, jos hoitotakuuseen ei pystytä tulevaisuudessa vastaamaan.

Kuulolaitteen sovitusta varten tarvitaan usea käyntikerta, että laite säädetään yksilöllisesti toimivaksi.

Viitasen mukaan yli 600 asiakkaan hoitokäyntiä jonottavissa, ovat mukana asiakkaat, jotka odottavat uusintakäyntiä jo asennettuun kuulolaitteeseen.

– Filosofiamme on, että pyrimme sovittamaan laitteet itse ja olemme harvoja suomalaisia sairaaloita, jotka siihen pystyy.

Sovitus pyritään tekemään jo ensimmäisellä käynnillä, mikä helpottaa jonon purkamista.

Kutsu ensimmäiseen laitesovitukseen tulee Viitasen mukaan 4-6 kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Asiaa nopeuttaa, jos esitutkimukset on hoidettu avohoitopuolella.

Kiireellisissä tapauksissa, jos esimerkiksi töissä on suuria vaikeuksia, aika on saatu järjestettyä nopeamminkin.

Kuulokojeen käyttäjän kontrollikäynti sovitaan viiden vuoden päähän. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Kuulokojeen käyttäjän kontrollikäynti sovitaan viiden vuoden päähän. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ongelmana myös koulutusresurssi

Väestön ikääntyessä kuulolaitteiden kysyntä kasvaa ja kuulokeskuksen työmäärä kasvaa.

Kuulokeskus kamppailee sairaalaresurssin lisäksi koulutusresurssin kanssa.

Kuulokoneen sovittajille ei ole perusopinnoista ammattiin johtavaa koulutusta, audionomikoulutus on toteutettu terveydenhuollon ammattilaisille lisäkoulutuksena.

– Suomen Audiologian yhdistys lähestyi opetusministeriötä jo 2000-luvun lopulla koulutusvajeen takia, mutta koulutusuudistuksen vuoksi ei uusia ammattiin johtavia tutkintoja katsottu voitavan perustaa.

Kasvaviin jonoihin ja hoitotakuun ylittymisvaaraan Kanta-Hämeen keskussairaalan kuulokeskuksessa varaudutaan yksinkertaisella keinolla: ylitöillä.

Jatkossa, jos omat lihakset eivät riitä, aletaan palvelua ostamaan sairaalan ulkopuolelta. HÄSA.