Kanta-Häme

Kuusi vaalipiiriä sekoittaisi pakan

Eduskunta näyttäisi tyystin toisenlaiselta, mikäli oikeusministeriön käynnistämä perustuslain uudistus menisi läpi suunnitellussa muodossa. Se mahdollistaisi maahan pienimmillään jopa vain kuusi vaalipiiriä, joista kustakin tulisi 25–56 edustajaa eduskuntaan.

Tällä hetkellä vaalipiirejä on 15. Tilanne tosin muuttuu seuraavissa 2015 vaaleissa, jolloin piirien lukumäärä laskee kahteentoista, kun Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirit sekä Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit yhdistetään.

Nykyinen perustuslaki sallii Suomeen 12–18 vaalipiiriä. Hallitusohjelman liitteeseen on kirjattu tavoite muuttaa määrä 6–12 vaalipiiriksi. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on asettanut parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan lakimuutosta.

Työryhmällä on työhön aikaa huhtikuun loppuun saakka.

Suosisi julkkiksia

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ei suoralta kädeltä lämpene ajatukselle.

– Ainakin asiaa täytyisi kunnolla harkita. Jos jaossa mentäisiin sinne alarajoille, silloin kaksinkertaistettaisiin nykyisten vaalipiirien keskikoko. Se muuttaisi vaalityötä totaalisesti, Koskinen sanoo.

Kuuden vaalipiirin mallissa vaalipiirit olisivat väkiluvultaan lähes nykyisen Uudenmaan vaalipiirin kokoisia. Uudenmaan vaalipiiri on tällä hetkellä maan suurin yli 720 000 asukkaallaan ja 35 kansanedustajallaan.

Koskisen mukaan yhtä suuriin väkimääriin pyrkiminen merkitsisi syrjäisemmässä Suomessa maantieteellisesti valtavan laajoja vaalipiirejä. Hän arvioi, että kuuden vaalipiirin mallissa yhdistettäisiin ainakin Oulu ja Lappi, Vaasa ja Keski-Suomi ja koko Itä-Suomi. Häme yhdistyisi puolestaan luontevasti Pirkanmaahan.

Koskisen mukaan olisikin ”hyvin sattumanvaraista”, mille paikkakunnille edustajat jakautuisivat suurissa vaalipiireissä. Lisäksi vaalikampanjat kallistuisivat, kun ehdokkaiden täytyisi esiintyä koko laajan vaalipiirin alueella.

– Henkilötasolla se johtaisi helposti Uusimaa-ilmiöön, jossa on todella rajuja siirtymiä puolueiden välillä aina buumeista riippuen.Herkästi muihinkin vaalipiireihin haettaisiin Timo Soinin, Sauli Niinistön ja Alexander Stubbin kaltaisia valtakunnan julkkiksia, mikä sekoittaisi aika raskaasti normaalin alueellisen edustavuuden, Koskinen toteaa.

Kiristyskysymys

Kenties suurimpana ongelmana Koskinen kuitenkin pitää uudistustyössä sitä, että perustuslain muutoksen jälkeen kuuden vaalipiirin järjestelmään olisi mahdollista siirtyä eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.

– Se tekisi asiasta hallitusneuvottelujen kiristyskysymyksen, sillä lähinnä pienet puolueet haluavat suurentaa vaalipiirejä, Koskinen sanoo.

Sen sijaan itse perustuslain muutos vaatii kahden eduskunnan käsittelyn. Se voisi tulla voimaan siis aikaisintaan vuoden 2019 vaaleissa.

Henkilökohtaisesti Koskinen suosisi huomattavasti maltillisempaa vaalipiirihaarukkaa.

– Eron nykyjärjestelmään pitäisi olla olennaisesti suppeampi. Esimerkiksi 9–12 tai vaikka 10–14 vaalipiiriä, Koskinen pohtii kompromissia.

Hän ei ota kantaa siihen, löytääkö työryhmä sopua tavoitteeksi asetetussa kahdessa kuukaudessa.

– Tärkeintä on, että valmistelussa olisivat mukana kaikki poliittiset puolueet ja katsottaisiin ikään kuin puhtaalta pöydältä, mikä sitten on järkevää, Koskinen evästää neuvottelijoita. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020