fbpx
Kanta-Häme

Kuva taloudesta järjestelmällisesti liian ruusuinen

Suomen talouden kehityksestä on maalattu jatkuvasti liian ruusuinen kuva. Ekonomistit ennustivat vain kaksi vuotta sitten, että Suomen talous kasvaa kohisten tänä vuonna.

Tilastokeskuksen tuotantoluvut kertovat, että bruttokansantuote laskee tänä vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin. Syyskuussa kansantalouden tuotanto oli 2,6 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen selittää virheellisiä ennusteita Suomen talouden shokeilla ja euroalueen talouden virheellisillä ennusteilla.

– Eivät ole kansainvälisetkään ennusteet onnistuneet. Me olemme menneet kuin sopulit perässä, Kotilainen sanoo.

Etla ennusti vielä vuonna 2013, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,7 prosentin vauhdilla. Muut ennustelaitokset arvioivat niin ikään kehityksen aivan liian ruusuisesti, sillä vuoden kaikkien julkistettujen ennusteiden keskiarvo oli lähes 2,1 prosenttia.

– Euroalueen kehitys on pidemmän aikaa järjestelmällisesti arvioitu väärin. Euroalueen kriisejä, Kreikka ynnä muita, ei ole sisällytetty ennusteisiin.

Kotilainen muistuttaa, että kaksi vuotta sitten ei tiedetty Ukrainan kriisistä. Venäjän talous on hyytynyt. Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita ja Venäjä edelleen niille vastapakotteita.

– Öljyn hinta on romahtanut. Se elvyttää taloutta, mutta hitaasti.

Suomi vie ulkomaille lähinnä investointitavaroita. Kun euroalueen investoinnit eivät ole elpyneet, Suomen tuottamien investointitavaroiden kysyntä on ollut heikkoa.

– Suomi on kokenut myös poikkeuksellisia häiriöitä. Nokian osuus bruttokansantuotteesta oli parhaimmillaan 4 prosenttia. Metsäteollisuudella on ollut vaikeuksia.

Talousennusteiden optimisti ei laantunut vielä viime vuoden alussakaan. OP-ryhmä uskoi tammikuussa, että talous kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Alkuvuonna kaikkien julkistettujen talousennusteiden keskiarvo oli vielä yli 1,6 prosenttia.

Kun viime vuoden lopulla ei näkynyt minkäänlaista merkkiä kasvusta, vain harvat jaksoivat uskoa yli 1 prosentin talouskasvuun. Vasta vuoden lopulla eräät ekonomistit uskoivat, että edessä on jälleen pakkasvuosi. Surkea kehitys ei hillinnyt valtiovarainministeriötä, joka julkaisi joulukuussa ennusteen 0,9 prosentin talouskasvusta.

Poliitikot ja virkamiehet ovat käyttäneet päätöstensä pohjana virheellisiä arvioita. Kotilainen toteaa, että näin tapahtunut. Hän ei silti pidä virheellisten ennusteiden vaikutusta suurena.

– Ei talouspolitiikka niin huonoa ole ollut. Jos olisi lähdetty nykyistä voimakkaampiin julkisten menojen leikkauksiin, bruttokansantuote olisi laskenut entistä enemmän.

Ennusteissa on arvioitu väärin nimenomaan viennin kehitys. Virhe on johdonmukainen aina vuodesta 2009, jolloin viennistä katosi kerralla noin kolmannes.

– On mahdollista, että joillakin on ollut sellainen käsitys, että vienti hoituu itsestään. Palkansaajien tutkimuslaitos on se, joka on eniten edustanut tällaista näkemystä. HäSa

Menot