Kanta-Häme

Kyberkiusaaminen on kuuma peruna

Pikaviestinsovellus WhatsApp on nyt niin sanottu killeri-applikaatio alaikäisten parissa. Sen avulla voi lähettää kätevästi ja ilmaiseksi rajattoman määrän kuva-ääni- ja tekstiviestejä.

Seminaarin koulun kuudesluokkalaisista lähes jokaisella on WhatsApp älypuhelimessaan. Tosin jotkut ovat ehtineet sen jo hylätäkin.

– Tuli jotain tuhat viestiä yhdessä yössä. Noi tytöt keskusteli jostain ihme meikeistä, toteaa Maximiliam Ollila.

Nyt luokan tytöillä on oma ryhmä, luokan yhteisen WhatsApp-ryhmän lisäksi. Tieto kulkee luokan ja koulun sisällä nopeasti, mutta kyberkiusaamistapauksiltakaan ei ole vältytty.

– Yhtä tapausta on selvitelty aivan viime päivinä, se liittyy juuri WhatsAppiin. Asia on juuri nyt kuuma peruna, myöntää opettaja Touko Helanen.

Hän on erikoistunut sosiaalisen median käyttöön opetuksen apuna. Seminaarilla on käytössä monia erilaisia somea hyödyntäviä oppimisalustoja, ja myös oppilaiden omia mobiililaitteita käytetään aktiivisesti tunneilla.

– Käytössä on esimerkiksi Youtube, Office 365 -ympäristö ja Googlen Apps for Education. Yleisesti ottaen oppilaat pystyvät keskittymään hyvin some-avusteiseen opetukseen, mutta aina joka ryhmässä on sellainenkin, joka ei pysty, Helanen kertoo.

Ohjeistusta tulossa

Hämeenlinnan kouluilla ei ole toistaiseksi yhteistä ohjeistusta somen tai älypuhelimien käyttöön, mutta päivitystä ollaan parhaillaan tekemässä.

– Kouluille jää silti paljon omaa vastuuta. Vanhempainilloissa ja opettajien koulutuspäivinä tämä on erittäin paljon käsitelty aihe, sanoo opetuspalvelujen teknologiapäällikkö Jari Harvio.

Niin opettajien kuin vanhempien tietämyksessä on suuria eroja. Aiemmin kaupungilla oli hankkeen kautta mediakasvattaja, joka kiersi eri kouluja valistamassa internetistä ja somesta.

– Mediakasvattaja olisi kiva. Olen pohtinut rahoituksen hakemista uudelle ”kaakiselle”, Harvio viittaa aiemmassa pestissä olleeseen Janne Kaakiseen.

Touko Helasen ja Seminaarin kuudesluokkalaisten mukaan virtuaalikiusaaminen kiusaaminen on hyvin samankaltaista kuin perinteinen.

– Esimerkiksi haukkumista ja ulkopuolella pitämistä.

– On meillä ollut yksi sellainen isompi riita, sisällissota luokan tyttöjen ja poikien välillä, mutta nyt on ihan niin kuin peace! kuvailee Ella Tomminen 6C-luokalta.

”Sisällissodassa” väki kuulemma vuorotellen erosi ja liittyi ryhmään.

Miljardisivuisia ehtoja

Useimmissa some-palveluissa, kuten Instagramissa, Facebookissa ja Ask.FM:ssä on käyttöehdoissa määritelty ikärajat. Suhtautuminen ikärajoihin on yleisesti ottaen löysää.

Kuudesluokkalaisille tulee suurena yllätyksenä, kun opettaja Helanen paljastaa, että esimerkiksi WhatsAppin ikäraja on todellisuudessa 16 vuotta.

– Mitäh! Kukaan ei jaksa lukea niitä miljardisivuisia käyttöehtoja, Tomminen hämmästyy.

Nuoret eivät pidä WhatsAppia millään tavalla haitallisena tai vaarallisena. Sen sijaan Facebookin ja Instagramin joidenkin vanhemmat ovat kieltäneet. Niissä ikäraja on 13 vuotta.

Vanhempien asettamiin rajoituksiin nuoret kertovat suhtautuvansa kuuliaisesti, ja muutamaa kyseiset palvelut eivät voisi edes vähempää kiinnostaa.

– Vastuu kuuluukin pääasiassa kodeille. Koulussa puutumme asioihin, jos siihen ilmenee tarvetta ja tietysti virtuaalikiusaamistapaukset käsitellään kuten muutkin, Helanen linjaa. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020