Kanta-Häme Jokioinen

Kyläsepän teatteri vie katsojansa välirauhan aikaan: Pienet kukkivat kummut -näytelmä on tarina suvaitsevaisuudesta ja sodan murtamista ihmiskohtaloista

Pienet kukkivat kummut -näytelmä saa ensi-iltansa 23. heinäkuuta Kyläsepän teatterissa.
Pienet kukkivat kummut -näytelmä juoksuttaa Kyläsepän teatterin lavalle roolihahmojen kaartin, joka on täynnä erilaisia persoonia. Menetykset yhdistävät heitä, mutta samaan aikaan sodan jäljet repivät ristiriitoja henkilöiden välille. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pienet kukkivat kummut -näytelmä juoksuttaa Kyläsepän teatterin lavalle roolihahmojen kaartin, joka on täynnä erilaisia persoonia. Menetykset yhdistävät heitä, mutta samaan aikaan sodan jäljet repivät ristiriitoja henkilöiden välille. Kuva: Lassi Puhtimäki

Eletään vuotta 1940. Talvisota on päättynyt ja välirauhan aika on koittanut. Monelle rauhan hinta on kuitenkin kallis. Yhden läheinen tuodaan kotiin lauta-arkussa, toisen mielenterveys on murentunut sodan kauhuissa ja kolmas on joutunut jättämään kotinsa rajan taakse.

Kyläsepän teatterin Pienet kukkivat kummut -näytelmä johdattaa katsojansa tänä kesänä suurien tunteiden ja menetysten aikaan Martikaisen perheen evakkotaipaleen matkassa.

”Pienet kukkivat kummut” perustuu näytelmän käsikirjoittaja Heikki Luoman äidin kertomuksiin ja muisteluihin. Luoman äiti oli Karjalan kannaksen evakko, ja hänen kertomusten kautta Luoma on pystynyt tavoittamaan välirauhan ajan tunnelman ja tunteet. Näytelmän henkilöt ovat saaneet vaikutteita käsikirjoittajan karjalaisista sukulaisista.

– Luonnostelin näytelmän kirjoittajakurssin jälkeen, kun päätin kokeilla, olisiko minusta näytelmäkirjailijaksi. Teksti jäi vuosiksi pöytälaatikkoon ennen kuin kirjoitin siitä täysimittaisen näytelmän. Silloin välirauhasta oli kulunut 60 vuotta, Luoma kuvailee.

Kyläsepän teatterissa nähtävässä näytelmäversiossa välirauhan aikaiset kappaleet on korvattu Antero Kyläsepän musiikilla. Näyttämöllä kuullaan vilkkaan Karjalan murteen lisäksi jokioislaista puheenpartta.

– Näytelmän nimikkokappale ”Pienet kukkivat kummut” kuullaan myös Kyläsepän versiossa. Se on kappale, jonka olen halunnut kulkevan näytelmän mukana, Luoma toteaa.

Näytelmän ohjaaja Jyrki Kanerva kuvailee näytelmän tarinaa vaikuttavaksi ja elämänmakuiseksi kuvaukseksi sodan aiheuttamista menetyksistä. Se on täynnä kiinnostavia, jopa vastakohtaisia henkilöitä, joiden toimintaan ja ajatuksiin sodan jäljet vaikuttavat.

– Näyttämöllä nähdään niin takakireä hämäläisemäntä, naisten naurattaja, traumatisoitunut sotamies kuin lupsakka karjalaisisäntäkin. Tarina on täynnä erilaisia kohtaloita. Olemme löytäneet rooleihin hyvän näyttelijäkaartin lähiseuduilta, Kanerva kertoo.

Ohjaajan mukaan näytelmän teemoiksi nousevat pakolaisuus ja suvaitsevaisuus.

– Tarinassa on myös pasifistinen vire. Missään tapauksessa se ei ihannoi sotaa. Kieli on teoksen ajankuvan mukaista, ja ensimmäisiä kertoja sitä lukiessa mietti, voiko tällaista ilmaisua käyttää, Kanerva pohtii.

Karjalaisisäntä Antin roolissa nähtävän Markus Töhösen mukaan näytelmän tekstiin oli ensin hieman haastavaa päästä sisälle, sillä se on täynnä murresanoja. Kun teksti alkoi avautua, takaa paljastui voimakas ja upea tarina.

– Roolihahmoni on lupsakka karjalainen, jonka jatkuvan hymyn taakse kätkeytyy kuitenkin suunnaton määrä surua. Omat sukujuureni johtavat Sortavalaan ja olen yrittänyt tuoda Antin hahmoon sellaista karjalaisuutta, jonka muistan omista sukulaisistani välittyneen. He olivat äänekkäitä ja heistä pulppusi ilo, Töhönen summaa. HäSa

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic