Kanta-Häme

Kyllä tänne nostokurkia tarvitaan!

Tanja Matikainen on johtanut Janakkalan kuntaa kohta kaksi vuotta. Sinä aikana hän on ollut aktiivisesti mukana kaavoituksessa. Lisäksi hän muutti kunnan budjetinlaadintaprosessin.

Kunnassa laadittiin Matikaisen aloitteesta pitkän aikavälin suunnitelma siitä, missä järjestyksessä asuinalueita kaavoitetaan. Seuraavaksi kohteeksi valittiin Turengintien varrella sijaitseva Ilveslinna Kyterin sijasta.

– Ilveslinna päätettiin ykkössuunnaksi kasvukäytäväajattelun takia. Moottoritieltä on helpompi pendelöidä tuolle alueelle kuin toiselta puolelta keskustaa.

Samasta syystä Turengin uusi päiväkoti päätettiin sijoittaa Ilveslinnaan, vaikka aiemmin sille oli ajateltu paikkaa Moisiosta. Ilveslinnaan aiotaan sijoittaa myös vanhusten palvelutalo.

Kunnanjohtaja odottaa, että kaava saadaan ensi keväänä valmiiksi ja lainvoimaiseksi. Rakentamaan on tarkoitus päästä vuonna 2017.

Sen sijaan Hopealahdessa eli Turengin asemanseudulla rakentamiseen saatetaan päästä jo ensi keväänä. Tämä on hankkeen puuhamiehen Mikko Sammon tavoite.

– On tosi positiivista, että tänne ryhdytään rakentamaan jotakin. Kyllä tänne nostokurkia tarvitaan!

Hopealahteenhan on tarkoitus ensi vaiheessa rakentaa yhdistetty hotelli-asuintalo. Muuten kaava mahdollistaa kaksikerroksisten paritalojen rakentamisen. Joulukuussa hyväksytty kaava pitää sisällään noin kolmanneksen koko Hopealahdesta.

Matikainen odottaa, että rakentaminen toisi töitä janakkalalaisille. Senioreille suunnitellut asunnot taas voisivat houkutella asukkaita esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.

Yksi merkittävä asia Hopealahdessa Matikaisen mielestä on rannan läheisyys.

– Jospa tämä hanke avaisi mahdollisuuksia rantarakentamisen suuntaan. Täällä Hämeessähän rantoja ei ole hyödynnetty kovin paljon. Pääkaupunkiseudulta katsottuna rannat kiinnostavat.

Janakkalalaiseen päätöksentekoon uusi kunnanjohtaja on tuonut merkittävän muutoksen. Budjetista ei enää päätetä vuoden viimeisessä kokouksessa, vaan jo marraskuussa samassa kokouksessa, jossa päätetään myös veroprosentista.

Matikaisen mielestä on loogista, että tuloista ja menoista päätetään samassa kokouksessa.

Vielä viime vuonna talousarviokokous oli pitkä ja monivaiheinen. Kun epävirallinenkin osuus otetaan huomioon, valtuutetut istuivat noin 16 tuntia eli aamuyhdeksästä yhteen asti yöllä. Kokoukseen tuotiin runsaasti täysin uusia esityksiä, joista sitten äänestettiin ja joista osa meni läpikin – ilman mitään valmistelua.

Matikainen kertoo heti viime vuoden kokouksen jälkeen ajatelleensa, että toimintatapaa täytyy muuttaa. Hän halusi, että valtuutetut otetaan mukaan budjetinvalmisteluun jo varhaisessa vaiheessa, jotta viime hetken ehdotuksista päästään eroon.

– Viimekeväisellä Sitran kurssilla sain idean, minkälainen prosessimalli voisi budjetinteossa toimia.

Uusi strategia onnistui. Tänä vuonna valtuuston budjettikokous oli napakka ja kesti muutaman vaivaisen tunnin. Kunnanjohtaja oli tyytyväinen.

– Kaikki tiesivät tasan tarkkaan etukäteen, mitä asioita budjetti sisälsi. Ei ollut sellaisia ongelmia kuin viime vuonna.

Lisäksi Matikainen on muuttanut kunnan johtamistapaa. Kunnan johtoryhmään otettiin mukaan johtavien virkamiesten lisäksi myös konserniyhtiöiden edustajat eli asunto-, teollisuusalue- ja vesiyhtiöiden toimitusjohtajat.

– Tämä on ollut tärkeää. Näin pysymme kärryillä, mitä eri aloilla tapahtuu.

Valtuuston kokouksissa ei voi olla panematta merkille, että puheenjohtajan pöydän takana istuu nykyään pelkästään naisia: Matikaisen lisäksi puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.), hallintosihteeri Maija Nivala ja talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela.

Onko tästä tullut jotain palautetta?

– Ei ole tullut. En ole itsekään kiinnittänyt asiaan huomiota. HäSa