Kanta-Häme

Kylmä teki tepposet perunasadolle

Tämän kesän ja syksyn perunasadosta tulee normaalia heikompi, ennustavat Pro Agrian asiantuntijat.

Näin uskovat myös tunnetun perunakunnan Lopen perunanviljelijät Jussi Rajaoja ja Jukka Pyyhtiä.

– Mukulaluku on pieni ja laatuvaihtelu suurta. Kylmä teki tepposet aika monelle lajikkeelle ja lohkolle, harmittelee Rajaoja.

Pyyhtiä arvioi sadosta tulevan jopa 20–25 prosenttia pienempi huippuvuosiin verrattuna.

– Pahimpia ovat saviset lohkot, joissa maa on sateiden vuoksi tiivistynyt kylvön jälkeen liikaa. Sen sijaan puhdas hiekkamaa, jossa peruna normaalisti kärsii kuivuudesta, on tänä kesänä menestynyt ihan hyvin, Pyyhtiä sanoo.

VIIME VUONNA Suomen pelloista nousi noin 600 miljoonaa kiloa perunaa. Tänä vuonna siihen ei ylletä, sillä huonon satovuoden lisäksi ruokaperunan viljelyala on vähentynyt edellisvuodesta noin viidellä prosentilla.

Kansan ei tarvitse kuitenkaan pelätä ruokaperunan loppuvan talvella kaupoista.

– Kun tuonne naapuriin ei enää mene perunaa, niin kaikki jää kotimaahan, Pyyhtiä sanoo viitaten Venäjän perunantuontikieltoon.

Ruokaperunaa on viety Venäjälle vuosittain noin 20–50 miljoonaa kiloa, mikä on 3–8 prosenttia vuosittaisesta perunasadosta.

PRO AGRIAN asiantuntija Ritva Tolppa kertoo, että kylmä alkukesä on lisännyt kasvustoon iskevien tautien kuten perunaruton määrää Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa.

– Alavat ja märät paikat kärsivät kylmyydestä eniten, ne ovat heikomman sadon lohkoja.

Juhani Rahko Etelä-Pohjanmaan Pro Agriasta vahvistaa tilanteen olevan samanlainen myös Pohjanmaalla, jossa satoi alkukesästä erityisen paljon.

– Tosi pientä on peruna normaalivuoteen verrattuna, Rahko sanoo.

Kumpikin uskoo, että kotimaista perunaa kuitenkin riittää hyvin suomalaiskauppoihin.

– Toki voi kuitenkin käydä niin, että jotkut kovasti toivotut perunalajikkeet, joihin kuluttajat ovat sitoutuneet, eivät riitä ihan koko talveksi, Tolppa pohtii.

PAHITEN kylmä ja sateinen alkukesä iski varhaisperunasatoon, mutta myös myöhäisempien lajikkeiden kylvöt pääsivät käyntiin myöhässä.

Rahkon mukaan pääistutukset loppuivat Pohjanmaalla vasta kesäkuun toisella viikolla.

– Kun kasvukausi on muutenkin ollut kylmä, se on jäänyt vielä jälkeen. Kasvusto on nyt pari viikkoa myöhässä.

Normaalisti syysperunan nosto alkaa elo-syyskuun vaihteessa.

– Nyt se mennee lähelle syyskuun puoliväliä, Tolppa uskoo.

Sekä viljelijät että asiantuntijat ovat ottaneet elokuun lämpimät kelit mielissään vastaan. Vielä ei ole liian myöhäistä parantaa satoa, sillä perunalla on noin kuukausi aikaa kasvattaa kokoaan.

– Lämmin sää tuo lisää kiloja perunasatoon. Kosteuttakin on nyt maassa sopivasti aiempien sateiden jäljiltä, Rahko sanoo.

– Jotkut lajikkeet ovat jo selvästi kirineet, Pyyhtiäkin huomauttaa.

Rajaojan mukaan loppusadon kannalta ihanteellisin sää olisi päivisin aurinkoinen ja lämmin.

– Mutta saisi se yöllä aina jonkun tipan maahan heittää, ettei pelto ihan pöllyä, Rajaoja hymyilee.

Päivän lehti

3.4.2020