Kanta-Häme

Kylmyys ja syyssateet jyrsivät teiden pintoja

 

Luontoäiti ei ole armahtanut Hämeenlinnan tieverkostoa. Rapa roiskuu varsinkin sorateillä, joita pitkään kestäneet sateet ovat piiskanneet montuille.
 
– Syys–loka-kuussa pahiten kärsivät päällystämättömät tiet, kuten Sammon alueella, jossa lopullista pintaa ei ole vielä tehty, kaupungin vastaava kunnossapitomestari Markus Lahtinen kertoo.
 
Kaupunki suorittaa keväisin teiden lanauksen, perustasauksen ja pölynsidonnan, joista ei syksyisin suurta iloa koidu.
 
– Kylmien ilmojen ja syyssateiden takia sora kastuu ja jää pehmeäksi. Varsinkin kohdat, joissa asfaltti vaihtuu soratieksi, ovat ongelmallisia. Viimeisen kuukauden aikana tehdyistä lanauksista on ollut apua lähinnä pariksi päiväksi.
 
Lahtisen mukaan teiden paikkaus toimiikin lähinnä vain ensiapuna.
 
– Monta tietä pitäisi peruskorjata kantavaa rakennetta myöten, mutta jossain vaiheessa raha tulee vastaan.
 
Tiet ovat tietenkin koetuksella alueilla, joissa on paljon liikennettä.
 
– Poltinahon liikenneympyrä on murheenkryyni, jossa yhdistyy asfalttia, kivikatua ja vanhaa huonokuntoista päällystettä. Paikkailimme sitä jo kesällä.
 
Hänen mukaansa sora- ja kevytpäällystetiet kärsivät roska-autoista, koska tiet suunniteltu henkilöautoille.
 
– Osassa asuinalueita tiet ovat sen verran kapeita, ettei siellä mahdu koneella edes kulkemaan.
 
– Kolmannen luokan teitä paikkailemmekin ilmoitusten mukaan. Ilmoituksia on tullut yllättävän vähän, eli ei kaupungin tiet yleisesti ottaen luokattoman huonossa kunnossa ole.
 
Osa metsäteistä heikossa hapessa
Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Eija Valliuksen mukaan metsäteiden kelirikkoaika alkaa olla käsillä.
 
– Suurimmat haasteet ovat metsäteiden puunkuljetuksissa.
 
Valliuksen mukaan metsäteiden runkovaurioita voidaan parhaiten ennalta ehkäistä, kun kelirikkoaikana ei ajeta raskaalla kalustolla teillä, jotka eivät sitä kestä.
 
– Tämä pitäisi ottaa huomioon jo leimikon ja korjatun puun varastopaikan suunnittelussa. Kesän ja alkusyksyn sateiden takia osa metsäteistä alkaa olla huonossa kunnossa.
 
– Jos puutavaraa kuljetetaan heikkenemisen takia suuria määriä yhtäjaksoisesti, raskaan kuljetuskaluston tiehen aiheuttama paine pumppaa lisää vettä tienpintaosiin, mikä lisää vaurioriskiä entisestään. 
 
Pelkkä pintapuolinen kunnostaminen lisäsorastuksel- la ja lanauksella ei riitä,  jos painumat yltävät tien runkoon asti.
 
– Tievaurioiden riskiä voidaan pienentää sillä, että puutavaraa kuljetetaan pois jaksotetusti.
 
Valliuksen mukaan tilanne on tällä hetkellä vaikein niillä metsäteillä, jotka ovat olleet jo valmiiksi heikkokuntoisia
 
– Runsaat sateet heikentävät nopeasti tien kuntoa edelleen, jos tien kulutuspintaa ei käytännössä enää ole ja kuivatusrakenteet kuten ojat ja tierummut eivät ole kunnossa.
 
– Yöpakkasten ja lämpötilavaihtelujen takia kosteus tiivistyy tien ja maan pintaan muuttaen pinnan pehmeäksi kuraksi. Pysyvä pakkasjakso olisi tässä vaiheessa toivottavaa, silloin tiet jäätyisivät.