Kanta-Häme

Kymmeniä asunto- ja ostoskeskushankkeita vetänyt Jorma Ahokas uskoo uuden ykköskorttelin toteutuvan

Keskustan ykköskorttelista tehty aiesopimus ei ole pelkkää hattaraa, uskoo suurten rakennushankkeiden asiantuntija Jorma Ahokas.

Kymmeniä toimisto-, ostos- ja asuinkeskushankkeita vetänyt Ahokas toimi projektin neuvonantajana noin vuoden ajan, kun ohjausryhmä teetti suunnitelmia ja hieroi aiesopimusta. Sopimus julkistettiin viime perjantaina.

– Hanke toteutuu sataprosenttisen varmasti, mutta kysymysmerkki on, koska. Markkinoiden ja mielialojen matalalento ei jatku ikuisesti, mutta nousu vaatii tekoja. Suuri rakennushanke on yksi kaupungin vetovoimatekijä.

Aiesopimukseen asti hankkeen moottorina ja Ahokkaan toimeksiantajana oli Hämeenlinnan kaupunki.

Jatkossa suunnitelmien eteneminen ja rahoituksen hankkiminen on maanomistajien käsissä. Kaupunki kuitenkin sitoutui kehittämään kävelykatu Reskaa yhtäaikaisesti ykköskorttelin kanssa.

– Kaupunki antoi viitesuunnitelmalla sysäyksen. Nyt maanomistajien pitää käydä asian kimppuun, ja tuoda suunnitelmansa kaavoituksen pohjaksi.

Velvoittavien sopimusten allekirjoittamiseen sekä kaavoittamiseen kuluu vuosia. Tavoite kaavoituksen aloittamiseksi on vuoden 2019 lopussa. Ykköskorttelin osalta esimerkiksi kustannus- ja tulolaskelmat ovat vielä kokonaan tekemättä. Ahokkaan mukaan nopeamminkin voisi toimia.

Ahokas nosti jo perjantain tiedotustilaisuudessa esiin ajatuksen, että houkuttelevuuden lisäämiseksi korttelissa pitäisi olla enemmän rakennusoikeutta ja kerroksia kuin aiesopimuksen tueksi tehdyssä raportissa mainitut kahdeksan kerrosta ja noin 30 000 kerrosneliömetriä.

Raportissa mainitaan, että Hämeenlinnan markkinat niin liiketila- kuin asuntorakentamisessa ovat tällä hetkellä haastavat. Jorma Ahokas uskoo silti, että hankkeelle löytyy aikanaan tarpeelliset 3–4 merkittävää sijoittajaa.

– Korttelin omistajissakin on kiinteistösijoittajia, jotka voivat olla osana kokonaisuutta. Ei ole kuitenkaan todennäköistä löytää vain yhtä sijoittajaa, joka ottaisi kokonaisvastuun hankkeesta.

Aikatauluun vaikuttavat myös muut kantakaupungin asuntohankkeet kuten Engelinrannan, Lyseonkulman, Aulangontie 1:n ja Suomenkasarmin eteneminen.

– Kun yksi suurhanke lähtee, on selvää, että seuraavan isäntä hieman odottelee, Ahokas sanoo.

Ahokkaan viimeisiä suuria hankkeita ennen eläkkeelle jäämistä olivat kauppakeskus Goodman ja NCC:n toimitalonakin toimiva rakennus Keinusaaressa. Hän oli mukana Goodmanin suunnittelussa ja toteutuksessa jo vuoden 2002 ideakilpailusta lähtien.

Goodmania voi pitää esimerkkinä siitä, miten pitkiä ja monitahoisia suuret rakennushankkeet ovat.

– Suunnittelukilpailun voittaminen ja asemakaavoitus kesti kaikkine valitusasteineen yhdeksän vuotta. On selvää, etteivät suurhankkeet mene läpi ilman valituksia.

Ahokas muutti vaimonsa kanssa Hämeenlinnaan vuonna 2013. Kaupunki tuli tutuksi Goodmanin rakennushankkeen aikana. Lisäksi pariskunnalla on ollut pitkään kesämökki Janakkalassa.

Ahokas ei taivu ajatukseen, että Hämeenlinna olisi jäämässä väliinputoajaksi.

– Hämeenlinna sijaitsee yhä kasvuakselilla, mutta täällä pitää toteuttaa hyviä hankkeita ja markkinoida kaupunkia myös niillä. HÄSA