Kanta-Häme

Kymmenyksiä virtaa, vaikka lauma harvenee

Suomen evankelisluterilaisen kirkon talous pitää pintansa, vaikka talous on muissa Suomen julkisyhteisöissä pitkälti pakkasen puolella.

Tulevina vuosina kirkko pyrkii keventämään henkilöstörakennettaan vasta perustetulla Kirkon palvelukeskuksella, joka tulee keskitetysti vastaamaan seurakuntien kirjanpidosta ja palkanlaskennasta.

– Tämä muutos tehdään oikeastaan siksi, että saisimme henkilöstö- ja ohjelmistolisenssikustannukset pieniksi. Pienille seurakunnille on myös ollut vaikea löytää asiantuntevaa työvoimaa, kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Simola kertoo.

Kaikki seurakunnat tulevat siirtymään uuden palvelukeskuksen asiakkaiksi viimeistään vuonna 2017. Käytännössä tämän seurauksena seurakuntien hallintohenkilökuntien määrä vähenee. Näin tulee käymään myös Hämeenlinnassa.

Henkilöstö ikääntynyttä

Irtisanomisten sijaan henkilöstöä pyritään vähentämään eläkkeelle siirtymisen yhteydessä niin, että virkoja ei enää täytetä.

– Talouden kannalta etu on, että kirkon henkilökunta on melko iäkästä, sanoo kirkkoneuvos, Kirkon keskusrahaston johtaja Leena Rantanen.

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta tarkastelee Hämeenlinnassa pitämässään seminaarissa evankelisluterilaisen kirkon tulevien vuosien taloutta.

Kädestä suuhun ei tarvitse elää, vaikka jäsenmäärä on laskenut kymmenessä vuodessa yli 400 000 suomalaisella.

Avustus korvaa yhteisöveron

Kirkon valtiolta saama etu tulee myös kasvamaan vuonna 2016, kun kirkon saama yhteisövero-osuus korvataan vakiosuuruisella valtionavustuksella. Luterilaiselle kirkolle on myönnetty osuus yhteisöverosta, koska kirkko on hoitanut hautausmaita, kirkonkirjanpitoa ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Uusi valtionavustus tuo kirkon kassaan enemmän rahaa kuin yhteisövero. Viime vuosina kirkko on saanut yhteisöverosta keskimäärin 104 miljoonaa euroa.

Uuden valtionavustuksen myötä avustus nousee 120 miljoonaan euroon, josta 114 miljoonaa euroa maksetaan rahana, ja kirkko saa alennusta kirkollisveron perimisestä 6 miljoonaa euroa.

– Aiemmin tulot ovat olleet suhdanteista riippuvaisia. Välillä tulot jäivät paljon alle kustannusten ja välillä vain hieman alle kustannusten, Rantanen sanoo.

Verotulot kasvoivat, väki väheni

Evankelisluterilaisessa kirkon talousluvut paljastavat hämmentävän piirteen. Kirkon jäsenmäärä putosi viime vuonna yli 40 000 ihmisellä, mutta samaan aikaan kirkon verotulot kasvoivat yli 6 prosentilla.

Miten tämä on mahdollista?

– Se on erittäin hyvä kysymys, sillä emme itsekään oikein tarkalleen tiedä. Tämä voi johtua siitä, että kirkollisvero laskutetaan niin, että saamme tietyn osuuden koko verotulopotista, Rantanen sanoo.

Viime vuosi oli kirkon talouden kannalta poikkeuksellisen hyvä, koska siirtosummien ansiosta tulos oli noin 43 miljoonalla ylijäämäinen. Rantasen mukaan tänä vuonna mennään takaisin edellisvuosien, muutamalla miljoonalla ylijäämäisiin tuloksiin.

– Tämä vuosi tulee tämänhetkisellä tahdilla olemaan ylijäämäinen, Rantanen toteaa. (HäSa)