Kanta-Häme Hämeenlinna

Kymppitiellä aletaan varoittaa hirvien sijaan peuroista ensi kesänä

Kanta-Hämeessä sattuu eniten peurakolareita Hämeenlinnan ja Rengon välillä kymppitiellä sekä kantatie 54:llä Lopella.
Peurat ovat yhä suurempi riski liikenteessä, sillä niiden määrä on kasvanut nopeasti. Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo.fi
Peurat ovat yhä suurempi riski liikenteessä, sillä niiden määrä on kasvanut nopeasti. Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo.fi

Kauriseläimet saavat oman varoitusmerkkinsä hirven ja poron rinnalle kesäkuussa voimaan tulevassa uudessa liikennelaissa.

Esimerkiksi kymppitielle Hämeenlinnan ja Forssan välille laitetaan kokonaan uudet peuroista varoittavat liikennemerkit vanhojen hirvivaaramerkkien tilalle.

Uusia merkkejä tulee ennen kaikkea Hämeenlinnan ja Rengon välille sekä esimerkiksi Hattelmalaan.

– Vanhat varoitusmerkit kartoitetaan viiden vuoden välein. Tarkoituksemme on käydä läpi kaikki hirvivaaramerkit ja korvata ne tarvittaessa peuravaaramerkeillä. Yritämme kuitenkin samalla pitää liikennemerkkien määrän mahdollisimman pienenä, sillä mitä enemmän niitä on, sen vähemmän niillä on tehoa, Uudenmaan Elyn liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka huomauttaa.

Kanta-Hämeessä suurin hirvieläinonnettomuuksien riski on kantateillä, joiden nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Kymppitien lisäksi eniten hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu paljon kantatiellä 54 Riihimäen ja Lopen välillä.

Kanta-Hämeessä sattui viime vuonna lähes 1100 peurakolaria eli neljä kertaa enemmän kuin Päijät-Hämeessä. Hirvikolareita maakunnassa sattui vain 44.

– Hirvi on edelleen vaarallisin eläin liikenteessä. Valkohäntäpeuroja on jo niin paljon, että nekin ovat merkittävä ongelma turvallisuudelle, Kelkka korostaa.

Uutta aitaa vain Lopelle

Syksyllä valmistuneessa hirvieläinvaaraselvityksessä uusia varoitusalueita esitetään ensi vuodelle 450 kilometriä.

Uutta riista-aitaa on seudulle esitetty noin 180 kilometriä, josta kiireellisiksi on arvioitu 40 kilometriä.

– Kokonaan uutta riista-aitaa tulee varmasti vain Lopelle. Kolmostien riista-aita kunnostettiin pari vuotta sitten Hämeenlinnaan asti, mutta vie aikansa ennen kuin pääsemme korjaamaan Hämeenlinnan pohjoispuolella olevaa aitaa, Kelkka sanoo.

On mahdollista, että kantatie 54:lle Lopen Vojakkalaan aletaan rakentaa uutta hirviaitaa vielä tänä vuonna.

– Aidan rakennussuunnitelma on valmis ja urakka kilpailutetaan vielä marraskuun aikana. Urakoitsijalle annetaan mahdollisuus aloittaa työt jo talvella, mutta valmistumisen takaraja on elokuussa 2020. Tarkempi aloituksen aikataulu selviää, kun urakoitsija on valittu, Kelkka kertoo.

Suurin riski on hämärässä

Hirvikolarin suurin onnettomuusriski on hämärässä, muutama tunti ennen ja jälkeen auringonlaskun. Onnettomuuksista jopa lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä. Samalla kun näkyvyys tieympäristöön on heikko, uskaltautuvat hirvet hämärän turvin ylittämään tietä siirtyessään ruokailualueille.

Hirvi tai peura on usein osa suurempaa laumaa, joten tietä ylittävän eläimen havaitsemisen jälkeen on syytä varautua kohtaamaan useampi peura tai hirvi.

– Kun hirven huomaa tien läheisyydessä, on parasta pudottaa heti nopeutta ja tarvittaessa jopa pysähtyä. Hämärässä, huonon näkyvyyden vallitessa tai erityisen vesakkoisella tieosuudella alhaisempi nopeus antaa lisäaikaa havainnointiin. Alhaisempi törmäysnopeus vähentää hirvieläinonnettomuuden seurauksien vakavuutta, muistuttaa Kelkka.

Riski törmätä hirvieläimeen on suuri erityisesti riista-aitojen päissä ja aukkokohdissa sekä metsän reunoissa ja alavilla kosteilla metsäosuuksilla. Peuran voi kohdata myös peltomaisemissa.

Lievistäkin hirvieläin-, suurpeto- ja villisikaonnettomuuksista on tärkeää ilmoittaa viipymättä hätäkeskukseen, jotta kolariin joutuneen eläimen kärsimykset voidaan pitää mahdollisimman pieninä. HäSa