Kanta-Häme

Kysely: digilaitteiden käyttö kouluissa huolestuttaa vanhempia

Digilaitteiden käyttö on nykyään arkipäivää peruskoulussa, mutta digitaidot eivät ole selvityksen mukaan kehittyneet kahden vuoden seurantajaksolla. Arkistokuva: Tapio Tuomela

Lasten digilaitteiden parissa viettämä aika huolestuttaa vanhempia ja laitteiden käyttö oppitunneilla jakaa vahvasti vanhempien mielipiteitä.

Vanhempainliiton teettämän Vanhempien Barometri 2018 -kyselyn perusteella lähes puolet (47 prosenttia) alakoululaisten ja 53 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista on huolestunut lastensa digilaitteiden parissa viettämästä ajasta. Kyselyyn vastasi noin 10 000 suomen- ja ruotsinkielistä peruskoulua käyvän lapsen vanhempaa.

Osa vanhemmista kokee, että digilaitteiden käyttö opetuksessa on välttämättömänä ja rikastuttaa opetusta. Osa olisi valmis kieltämään niiden käytön koulussa kokonaan.

Lasten digilaitteiden parissa viettämä aika oli eniten vanhempia huolestuttava asia myös lapsen kotiympäristössä. Rinnalla kulki huoli lapsen vähäisestä liikkumisesta ja erityisesti yläkouluikäisten kohdalla riittämättömästä unesta.

Omia laitteita käytetään paljon

Kyselyyn vastanneiden mukaan erityisesti yläkouluissa oppilaat käyttävät oppitunneilla paljon omia laitteitaan.

Vain noin kolmannes vanhemmista kertoi, että oppilaan omien laitteiden käytöstä on sovittu vanhempien kanssa. Oppilaiden omien laitteiden käytöstä oppitunneilla olisi sovittava vanhempien kanssa.

Opetuksen digitalisoituminen on vanhemmille vierasta ja herättää heissä vahvoja tunteita. Olisi tärkeää avata opetuksen digitalisoitumista vanhemmille, kyselyn raportissa todetaan.

Barometri osoittaa, että vanhempien luottamus kouluun ja opettajiin on silti vahvaa.

Lue myös: Oppikirjoja ei riitä kaikille – Nummen yhtenäiskoulun viidesluokkalainen valmistautui kokeisiin kännykällä otetuilla kuvilla

Vanhempien osallisuus ei ole kasvanut

Lähes jokainen vanhempi kertoi kyselevänsä lapselta koulupäivän kuulumisia joko päivittäin tai melko usein.

Alakoululaisten vanhemmista yli 80 prosenttia ja yläkoululaisten vanhemmistakin yli puolet tuki lastaan läksyjen teossa päivittäin ja melko usein. Kuitenkin vain vajaa 50 prosenttia alakoululaisten ja noin 35 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista koki saavansa koulusta konkreettisia vinkkejä siitä, miten he voisivat lasta tukea.

– Koulut voisivat antaa vanhemmille rohkeammin vinkkejä siitä, miten kotona voidaan tukea lapsen oppimista. Näin vanhempia sitoutetaan ja koulukäynnin tuesta tulee kodin ja koulun yhteinen asia, kannustaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Kouluissa otettiin uudet opetussuunnitelmat käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa vanhempien osallisuutta kouluyhteisössä ja sen kehittämisessä.

Vain vajaa kolmannes alakoululaisten vanhemmista ja runsas viidennes yläkoululaisten vanhemmista oli sitä mieltä, että vanhempien osallisuus kouluissa on uudistuksen myötä lisääntynyt. Edelleen vanhemmat osallistuvat kouluissa eniten varainhankintaan. Koulun toiminnan kehittämisessä ja yhteisöllisessä oppilashuollossa vanhempien läsnäolo on yhä vähäistä.

– Uusi opetussuunnitelma ei ole lisännyt vanhempien osallisuutta koulussa toivotulla tavalla. Vanhempien resurssia ei osata koulussa hyödyntää, toteavat Micaela Romantschuk ja Ulla Siimes.

Kyselylomake koostui 51 kysymyksestä, jotka käsittelivät lapsen koulunkäyntiin, uuteen opetussuunnitelmaan, kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen sekä lapsen hyvinvointiin ja kasvuun liittyviä teemoja.