fbpx
Kanta-Häme

Kyy on mainettaan mainiompi

Kun käärme vietteli Eevan paratiisissa tarjoamaan Aatamille syötäväksi kiellettyä hedelmää, sinetöi se samalla oman kohtalonsa ihmisten keskuudessa.

– Käärmeisiin liittyy valtava määrä ennakkoluuloja, mutta niitä inhotaan ja listitään ihan turhaan. Käärme ei kyttää ihmistä saaliikseen pusikoissa, vaan painaa päästessään pakoon niin lujaa kuin pystyy, valokuvaaja Jarmo Latva puuskahtaa.

Kotikissankin kaveri

Espoolaisen Lisse Tarnasen ja helsinkiläisen Latvan kirja Suomen liskot ja matelijat – Tunsitko? Tiesitkö? haluaa tarinallisilla kuvasarjoillaan paitsi hälventää ennakkoluuloja myös jakaa tietoa suhteellisen huonosti tunnetuista kotimaisista käärmeistä ja liskoista.

– Tieto hälventää vihaa, ja sellaista, jota ei vihaa, ei myöskään tapa, Latva summaa.

Aikana ennen raamattua käärme symboloi vaurautta, viisautta ja hedelmällisyyttä. Harmittomat rantakäärmeet elivät vielä myöhemminkin karjatarhoissa ja piharakennuksissa ja pitivät hiiret loitolla navettakissojen tavoin. Munansa ne munivat kaikessa rauhassa lämpimiin lantakasoihin.

– Niille jopa tarjottiin maitoa! Maanviljelijät pitivät käärmeitä todella hyödyllisinä asuinkumppaneina, Tarnanen kertoo.

Pelko perustuu harvemmin todellisuuteen

Matelijoiden lisäksi myös esimerkiksi susi ja hämähäkit ovat saaneet osansa ennakkoluuloista.

– Kuitenkin tilastot kertovat, että Suomen vaarallisin eläin on ampiainen! Kyyn puremaan on viimeksi kuollut ihminen parikymmentä vuotta sitten, Tarnanen vertaa.

Pelko käärmeitä kohtaan voi juontua yllättävänkin kaukaa. Omakohtaisen, epämiellyttävän kokemuksen lisäksi pelko on usein opittua.

– Pelko tarttuu.

Yksi syy pelkoon voi selittyä biologialla.

– Kun metsästäjä-keräilijäaikana naiset kiersivät lasten kanssa keräämässä ravintoa miesten ollessa metsästysretkillä, naiset todennäköisesti myös kohtasivat useammin käärmeitä. On tutkittu, että juuri naiset pelkäävät vielä nykyäänkin käärmeitä ja hämähäkkejä miehiä enemmän.

Tieto voittaa ennakkoluulot

Ennakkoluuloja pyritään karistamaan tiedolla. Valokuvakirjassa kerrotaan esimerkiksi miten rantakäärme kalastaa tai luo nahkansa sekä miten kyy parittelee.

Käärmeiden elintila on pienentynyt ja määrä vähentynyt. Niitä kuolee liikenteessä ja sopivia talvehtimispaikkoja tuhotaan aina kun tilaisuus koittaa, sanovat Latva ja Tarnanen.

Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa kyy ei ole rauhoitettu. Tarnanen ja Latva kertovatkin kirjan olleen puhdas luonnonsuojeluprojekti.

– Tässä asiassa Suomi on todellinen takapajula! Monelle ainoa oikea kyy on kuollut kyy, Latva huokaa.

(HäSa)

Menot