Kanta-Häme

Kyytöt pääsivät herkuttelemaan Laurinmäkeen

Lilli, Ylinä, Ninnu, Joule ja Jumppa nyhtävät ahneesti horsmaa ja heinää Janakkalassa Räikälänjoen rantaniityllä Laurinmäen kupeessa.

Itä-Suomen karjan eli kyyttöjen pitää urakoida yhdessä kolmen suomenlammaspässin kanssa lähes umpeenkasvanut ja rehevöitynyt pöheikkö vanhanajan rantaniityksi.

Janakkalan ympäristöpäällikkö Heikki Tammisen jo muutaman vuoden elättelemä ajatus eläimistä maisemanhoitajina on toteutunut. Hakoisten linnavuoren juurella päästään avaamaan maisemaa, joka hoitamattomana ja laiduntamattomana on päässyt pahasti pusikoitumaan.

– Kunta antaa alueen ilmaiseksi vuokralle loppilaisille Mervi ja Hannu Riihenperälle laidunmaaksi. Lehmät ja lampaat syövät liian reheväksi kasvanutta kasvistoa, joka vähitellen muuttuu karummaksi, Heikki Tamminen kertoo.

Maisemanhoitoon kyyttöjä ja lampaita kuljettava kotieläintila löytyi netistä laidunpankista, jonne Janakkala laittoi maataan tarjolle ja Riihenperät tarttuivat tilaisuuteen.

Laurinmäen museoalueen ja koko mäen kiertävän luontopolun kainalossa sijaitseva niitty halutaan entistää kuntoon, jossa se vielä 1970-luvulla oli ennen kuin Räikälän kievari paloi ja tila autioitui.

– Mäki on Janakkalan ykkösmatkailukohteita, jonka upea kulttuurimaisema vetää kävijöitä. Maisema halutaan pitää avarana. Peltojen ja niittyjen yli on näköala Hakoisten linnavuorelle.

Hellyttävien pässien, lampaiden ja kyyttöjen toivotaan houkuttelevan ihmisiä pysähtymään ja ihailemaan paitsi ahertavaa laumaa, myös upean mäen luontoa, kasvistoa, eläimistöä ja Räikälänjokea.

Pusikko sai kyytiä

Janakkalan luonto- ja ympäristöyhdistys on pitänyt pienen osan Laurinmäen maisemasta jo useamman vuoden auki niittämällä alueet kahdesti vuodessa.

Kunta raivasi viime syksynä niitylle kasvaneen pensaikon. Tänä keväänä Riihenperät saapuivat aitaamaan niittyä eläimiä varten. Kyytöt ja lampaat saapuivat niitylle tällä viikolla. Edessä on enää katoksen rakentaminen eläimille.

Lehmät ja lampaat pureskelevat korkeat horsmat, angervot, ohdakkeet, valvatit, heinät ja toivon mukaan jopa nuoren vesakon.

Kaksi vasikkaa syntymässä

Kyytöistä kaksi on tiineenä ja poikii kesän aikana niityllä.

– Itäsuomalaiset lehmät ovat siitä helppoja, että ne pystyvät poikimaan ilman ihmisen apua. Ne ovat myös pieniä ja siis helppoja kuljettaa niityltä toiselle. Niitä ei tarvitse lypsää, sillä vasikat imevät kaiken maidon kunnes lehmä menee umpeen, kertoo Mervi Riihenperä.

Räikälän niitylle on siis tiedossa kaksi uutta vasikkaa, kun lehmät poikivat. Kesän aikana lauma kasvaa myös, kun Metsähallituksen Korteniemen perinnetilan niityiltä Tammelassa ruoho käy vähiin. Riihenperät siirtävät eläimiä Räikälän rehevälle niitylle, jossa syötävää riittää.

– Eläinten kuljetus ja siirtely laitumelta toiselle, aitausten rakentaminen ja tarkastus, laidunten kiertäminen pari kertaa viikossa ja juomaveden hoitaminen ovat täyttä työtä kesäaikaan. Syksyllä alkaa sitten teurastus ja lihan myynti suoramyynnistä kotitilalla, kertoo Hannu Riihenperä.

Maisemanhoidosta lisätuloa

Karjasta saatavasta tulosta noin puolet tulee Ely-keskuksen kautta maisemanhoidon tukina ja puolet eläinten lihanmyynnistä. Sekä kyytöt että suomenlampaat ovat pienikokoisia eikä lihaa tule paljon.

Riihenperillä on nyt vuokramaita maisemalaitumina 35 hehtaaria. Lehmiä on 25, vasikoita syksyllä jo viitisentoista, lampaita ja pässejä parikymmentä ja 25 kevään karitsaa.

Yhä useamman kulttuurimaiseman hoitoon käytetään kotieläimiä. Esimerkiksi Tampereella ja Espoon Nuuksiossa hoidetaan luonnonsuojelualuetta ja Kankaanpäässä kylämaisemaa.

Loppilaisia Pappilanpuiston kyyttöjä laiduntaa Suomenlahden rannikolla ja saaristossa sekä Hattulan Yli-Kartanon mailla ja Riihenperien kyyttöjä Metsähallituksen Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Lietsassa Leppälahden tilalla, Linkolan säätiön mailla Läyliäisissä ja Janakkalan Laurinmäellä. (HäSa)