Kanta-Häme

Laadukas televisiokuva alkaa katolta

Tällä hetkellä tyypillisin elektroniikkaliikkeestä kotiin kannettava televisio on kooltaan 46-55 tuumaa. Kaapelissa olevat taloudet saavat yleensä vastaanottimiinsa virheetöntä ykkösten ja nollien virtaa, mutta antennikodeissa signaali kaapataan lähetysmastoista.

– Jos television tietokone joutuu tekemään hirveästi töitä saadakseen kuvan näkymään, sen laatu huononee. Siitä tulee pikkuisen karheampaa kuvaa ja isossa televisiossa se näyttää tietysti pahemmalta, sanoo Satelliitti- ja antenniliiton puheenjohtaja Martti Kemppi.

Teräväpiirto- eli HD-lähetysten yleistymistä odotellessa ovat antenniasentajat keskittyneet lähinnä vikojen korjaamiseen.

– Sen jälkeen kun lähettimet vakiintuivat, on maailma maannut aika lailla laakereillaan. Hyvin vähän on HD:n tiimoilta jouduttu touhuamaan, kertoo Tele-Honkasen Jouni Honkanen.

Rivi- ja kerrostaloissa antenniasennukset tekee aina ammattilainen. Asukas ei saa asentaa itse huoneistoonsa edes antennivahvistusta, koska se voi vaikuttaa naapurinkin antennipistorasioihin.

Myös pientaloissa HD-lähetysten häiriötön vastaanotto vaatii antennien tarkkaa suuntausta ja oikean vahvistustason löytämistä. Kempin mukaan omakotiasukkaat ovat sisäistäneet melko hyvin, ettei katolle kannata kiivetä omin päin antenneja summan mutikassa suuntaamaan.

Laadukasta kuvaa saa vain tarkkojen mittalaitteiden avulla, jotka maksavat halvimmillaan yli 4 000 euroa.

Muutokset harmittavat

Tee-se-itse ihmisiä löytyy kuitenkin aina. Koska HD-lähetykset kulkevat Dna:n maston kautta, jota ennen digiaikaa käytettiin analogisten ohjelmien välittämiseen, ovat jotkut pelle pelottomat kaivaneet vanhat VHF-antenninsa ullakolta esiin ja kiikuttaneet takaisin katolle.

– Tiedän, että näin on tehty. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos 80-luvun antenni ei ole kanavakohtainen vaan laajakaistainen VHF-vastaanottoalueeltaan, niin kyllähän se siellä toimii, sanoo Jouni Honkanen.

Tekniset TV-Sävelen myyjä Kari Takala kertoo, että heidän liikkeessään asiakkaita on toppuuteltu jo pitkään pitämään VHF-antenninsa katolla, jos sellainen siellä vielä on.

– Olemme kertoneet, että sille tulee vielä käyttöä. Tilanteet muuttuvat vähän liiankin nopeasti. Se harmittaa monia ja on vaikuttanut jonkin verran kanavapakettien myyntiin.

Takalan mukaan asiakkaat tietävät harvoin millaista antennia tarvitsevat. Kaikkeen televisioon liittyvään kaupantekoon lähdetään aina selvittämällä, onko asiakas antenni- vai kaapeliverkossa. Vasta sen jälkeen paneudutaan kirjain- ja numeroviidakkoon. Esimerkiksi HD:n vaikutuksesta kuvanlaatuun ei kannata puhua, se pitää näyttää.

– Harvalla on käsitystä erosta. Kyllä se pitää demota, sanoo Takala.

Pieni sijoitus

Nykyisin teräväpiirtolähetysten vastaanotto kuuluu taloyhtiöiden asukkaiden peruspalveluihin, joten huonosta kuvanlaadusta kannattaa ensimmäisenä huomauttaa isännöitsijälle.

Hämeenlinnassa kaapeliverkko on hyvin kattava, mutta jopa keskustassa on vielä joitakin yksittäisiä antennin takana olevia kerrostaloja.

– Niiden asukkaille televisio ei ole ollut tärkeä ja siksi ne antenniverkossa ovatkin. Kukaan ei ole vielä kysynyt, että saisiko taloyhtiöön VHF-antennin, sanoo isännöitsijä Seppo Kuvaja.

Ja vaikka kysyisi, suurta riitaa sellaisen hankkimisesta taloyhtiössä tuskin syntyisi.

– Kiinteistöliiton ohjeidenkin mukaan se on pieni kustannuserä ja osa normaalia huoltoa, sanoo Martti Kemppi. (HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020