Kanta-Häme

Lääkäreillä ei enää ole aikaa tehdä tutkimusta

Suomessa tehtävät lääketutkimukset ovat romahtaneet selvästi kymmenessä vuodessa.

Vuodesta 2008 vuoteen 2013 lääketeollisuuden tutkimusten määrä lähes puolittui. Sen jälkeen vertailukelpoista tilastotietoa ei ole.

Lääketeollisuus ry:n tutkimuksista vastaava erityisasiantuntija Mia Bengtström kuitenkin arvioi, että viime vuonna tutkimusten määrä kääntyi jälleen lievään nousuun. Silti ollaan vielä kaukana lamaa edeltävän ajan tilanteesta.

Bengtströmin mukaan trendi on nähtävissä myös maailmalla. Yksi syy laskeviin käyriin on rekisteri- ja seurantatutkimusten lisääntyminen, mikä selittää ehkä noin 15 prosenttia laskusta.

– Lisäksi lama on näkynyt luvuissa, samoin lääkeyritysten fuusiot, Bengtström pohtii.

YKSI SUURIMMISTA esteistä tutkimuksille on Lääketeollisuuden mukaan vähentynyt mahdollisuus tehdä tutkimuksia suomalaisten lääkäreiden kanssa.

– Lääkärit kokevat, ettei sille vain liikene aikaa. Heillä on valtava työtaakka ja tutkimukset ovat koko ajan entistä vaikeampia, niitä ei voi tehdä vasemmalla kädellä. Tee siinä sitten ajatustyötä, kun potilaita tulee sisään vartin välein uusien ongelmien kanssa, Bengtström pohtii.

Hän pitää tilannetta äärimmäisen huolestuttavana, sillä kyse ei ole ainoastaan lääkeyritysten toimeksiannoista vaan myös lääkäreiden omista tutkimuksista.

– Ei ole helppoa sanoa tässä taloudellisessa tilanteessa, että lääkärin pitäisi käyttää keskimäärin 10–20 prosenttia ajastaan hoidon kehittämiseen. Kuitenkin lääkehoito, sädehoito ja kirurgia ovat kehittyneet kliinisen tutkimuksen kautta. Sitä ei varmaan moni tule ajatelleeksi, Bengtström sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa potilaita on lääkäreitä helpompi saada mukaan lääketutkimuksiin.

– Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti tutkimuksiin. Kun Euroopassa ihmiset saatavat sanoa, etteivät syö mitään, missä on geenejä, sellaista ei täällä juurikaan tapahdu, Bengtström sanoo.

LÄÄKÄREIDEN MAHDOLLISUUDET tehdä tutkimusta vaihtelevat erikoisalakohtaisesti.

– Syöpäpuolella tutkimusta tehdään enemmän, koska sen hoito on jo luonteeltaan kokeellista ja siinä huomioidaan enemmän yksilöiden välisiä eroja kuin monissa muissa sairauksissa, Bengtström toteaa.

Lääketeollisuus tukee Suomessa tehtäviä lääketutkimuksia muun muassa myöntämällä sairaalalääkäreille tutkimuslääkkeitä. Bengtströmin mukaan rahalla ei kuitenkaan voida juurikaan vaikuttaa lääkäreiden motivaatioon.

– Ei oikeastaan. Kyse on vähän pattitilanteesta.

Enemmän vaikutusta on työskentelyolosuhteilla.

– Jos sairaalassa on kaikki hyvin organisoitu ja työparina tehokas tutkimushoitaja, se tietysti auttaa. Toisaalta se voi tympäännyttää, jos organisaatio ei arvosta tutkimuksen merkitystä.

Bengtström luottaa sote-uudistuksen voivan parhaimmillaan parantaa tilannetta.

– Kyllä me siihen laitamme vähän toivoa. Täysi myllerrys on aina mahdollisuus.

Hänen mukaansa Suomessa on paljon mahdollisuuksia erityisesti olemassa olevan rekisteri- ja genomitiedon hyödyntämisessä.

– Pohjoismainen henkilötunnusjärjestelmämme mahdollistaa 20–40 vuoden aikana kertyneen tiedon hyödyntämisen, johon ei pystytä missä vain. Tämä voi olla meille hyvin arvokas asia.