Kanta-Häme

Lääkärien suomen taito tarkkailuun

Takana on aamupäivä terveysaseman vastaanotolla ja iltapäivä nuorten lääkärien koulutuksessa. Terveyskeskuslääkäri Angèlica Amaya Sandoval saa samat suomenkieliset opit kuin muutkin.

Vuosi sitten, ensimmäisellä työviikollaan Suomessa, hänelle puhuttiin myös englanniksi, mutta jo toisella viikolla tilanne muuttui.

– Kun uusi ihminen alkoi puhua minulle englantia, sanoin: voisitko puhua minulle vain suomea.

Amaya Sandoval on yksi yhdeksästä espanjalaislääkäristä, jotka Kainuu palkkasi vuosi sitten.

Jo Espanjassa hän osallistui työnantajan järjestämälle pitkälle kielikurssille. Suomessa on ollut pari muuta kurssia.

Hän on työskennellyt itsenäisesti vastaanotolla jo kolmen kuukauden ajan. Se on mieluista. On aikaa perustella ratkaisuja. Potilaatkin ovat ihastelleet lääkärin kielitaitoa.

Mikä on salaisuutesi?

– Itsekuri ja sisukkuus, Amaya Sandoval vastaa. Hänen mielestään kielitaidon karttuminen on eniten kiinni ihmisestä itsestään.

AINA ASIAT EIVÄT suju yhtä luontevasti. Kainuun sote -kuntayhtymästä kerrotaan, että kaikkien lääkäreiden työpanos ei ole kasvanut vuodessa odotetusti. Suurin pulma on riittämätön kielitaito, vaikka takana on räätälöityjäkin koulutuksia ja yhteistyö sairaanhoitajien kanssa on ollut tiivistä.

– Olemme joutuneet palkkaamaan suomalaista lisätyövoimaa, kertoo vastuualuepäällikkö Arja Horto.

Huoli puutteelliseksi jääneestä kielitaidosta ei ole uusi. Kiristyksiä vaatimuksiin esitti terveydenhuollon valvontatyöryhmä vuonna 2012 ja kielitaitoryhmä vuonna 2014.

Sosiaali- ja terveysministeriö on viemässä eduskuntaan uutta esitystä. Luonnos lisäisi sekä Valviran harkintavaltaa että työnantajan vastuuta nimenomaan EU- ja Eta-maista tulevien lääkäreiden ja hoitajien osalta. Nykyään heidän kielitaitoaan ei mitata.

Luonnoksessa esitetään, että terveysalaa valvova Valvira voisi perustellusta syystä vaatia heitä osoittamaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Keskeisin peruste on potilasturvallisuus. Työnantajan vastuulla taas on varmistaa kielitaidon riittävyys. Kielitaidon tason voi suhteuttaa tehtäviin.

Vaatimukset koskevat kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, käytännössä enimmäkseen lääkäreitä ja hammaslääkäreitä mutta myös sairaanhoitajia.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) pitää muutosta perusteltuna.

Valvira arvioi lausunnossaan, että se voisi alkaa vaatia EU- ja Eta-maiden kansalaisilta samanlaista kielitaidon tasoa kuin se vaatii näiden maiden ulkopuolelta tulevilta. Se ei kuitenkaan syty ajatukselle, että kielitaito selvitettäisiin järjestelmällisesti haun yhteydessä. Tarkastus sopisi sille jälkikäteen, jos kielitaidon riittämättömyyttä epäiltäisiin ja työnantajan toimenpiteet eivät riittäisi.

LAKIUUDISTUKSEN valmistelussa mukana ollut ylilääkäri Teppo Heikkilä sosiaali- ja terveysministeriöstä tähdentää kielitaidon olevan erottamaton osa lääkärin ammatillista osaamista.

Se on sitä, vaikka lääkäri ei kohtaisikaan säännöllisesti potilaita. Heikkilä vertaa psykiatrin ja patologin työtä: psykiatrin työ perustuu puheeseen mutta patologillekin tulee työssään vastaan raja, jolloin on osattava kieltä. Se on edessä viimeistään silloin, kun hän tekee yhteistyötä kollegojen ja viranomaisten kanssa.

Työnantajan vastuusta ei Heikkilän mielestä pitäisi nykyäänkään olla epäilystä, mutta sitä halutaan edelleen teroittaa.

Esimerkiksi työnantajien järjestämissä kielikoulutuksissa ja alkuvaiheen kielitaitovaatimuksissa on ollut eroja.

– Käytännöt vaihtelevat todella paljon. Osa jopa vaatii kielitodistuksia, jotkut taas palkkaavat omalla riskillä, vaikka kielitaito ei ole kummoinen, Heikkilä kertoo.

Työssä oppiminen on parhaita tapoja oppia uutta kieltä.

ETELÄ-POHJANMAALLA kuntayhtymä Kaksineuvoinen on alkanut palkata lääkäripariskuntia Kreikasta. Lähtijöille on järjestetty 380 tunnin eli käytännössä kymmenen työviikon pituinen suomen kurssi.

– Kielen oppimiseen on iso motivaatio. Tulijat ovat kieliopillisesti taitavia mutta sanastoa on opittava lisää, ylilääkäri Arja Lassila luonnehtii. Murre aiheuttaa omat hankaluutensa. Opiskelu jatkuu sekä lähi- että video-opetuksena.

Kainuussa espanjalaislääkärit ovat osallistuneet työnantajan järjestämän kielikoulutuksen lisäksi vapaaehtoisesti kansalaisopiston kursseille.

Kolumbiassa ja Espanjassa lääkäriksi opiskellut Amaya Sandoval ei ole katunut muuttoaan pohjoiseen.

Kielitaito karttuu koko ajan. Yhden ison askeleen töissä hän otti pari viikkoa sitten alkaessaan sanella tietokoneelle suomeksi.