Kanta-Häme

Lääkäriin yhä useammin toimeentulotuella

Yhä useampi pienituloinen hakee ja saa toimeentulotukea terveydenhuollon asiakasmaksuihin, kun toimeentulotuki ensi vuonna siirtyy Kelan maksettavaksi.

Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön päällikkö Pasi Moisio.

– Kun toimeentulotuki siirtyy Kelaan, josta moni saa jo nyt jotain etuutta, hakemisen oletetaan helpottuvan ja tiedon lisääntyvän siitä, että tukea voi saada. Ja toimeentulotuen hakemisen leiman arvioidaan vähenevän, kun hakemuksen voi jättää Kelaan, hän selvittää.

Moisio muistuttaa, että myös hallituksen budjettiesityksessä toimeentulotuen asiakkaiden määrän on ennakoitu kasvavan ensi vuonna 40 prosentilla ja toimeentulotuen menojen 25 prosentilla.

Terveydenhuollon asiakasmaksut iskevätkin voimakkaasti kaikkein köyhimpiä seuraavaan tuloryhmään, joka ei ole enää oikeutettu toimeentulotukeen.

– Asiakasmaksut ovat regressiivisiä eli ne ovat samansuuruisia tuloista riippumatta. Lisäksi niitä maksaa ikään kuin vain osa kansasta, koska työssäkäyvät ovat työterveydenhuollon piirissä.

Lisäksi Pasi Moisio huomauttaa, että Suomessa kotitaloudet rahoittavat muita Pohjoismaita enemmän terveydenhuoltomenoja.

Terveyskeskusmaksut ovat tänä vuonna nousseet lähes 30 prosentilla suuressa osassa kuntia. Korotusmahdollisuus perustui valtioneuvoston asetukseen.

Korkein mahdollinen terveyskeskuksen päiväkäynnin hinta on tällä hetkellä 20,90 euroa. Sitä perivät esimerkiksi monet maakuntien keskuskaupungit.

Toisaalta Helsingissä päiväkäynti lääkärin pakeilla on edelleen ilmainen.

Terveyskeskusten päivystyksessä hinnat vaihtelevat Kuntaliiton mukaan 22,10 ja 28,10 euron välillä.

– Erot kuntien kesken johtuvat siitä, että asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen selvittää.

Terveyskeskusmaksu peritään asiakkaalta sen kunnan mukaan, missä hän asioi. Nykyinen valinnanvapaus mahdollistaa sen, että kansalainen voi asuinkuntansa sijaan valita vaikkapa naapurikunnan terveyskeskuksen, jossa maksu on pienempi. Käytännössä tähän ei ole järin tartuttu.

– Vain reilut kaksi prosenttia kansalaisista on käyttänyt valinnanvapautta hyväkseen ja näissäkin tapauksissa enimmäkseen oman kunnan sisällä, kertoo ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kuntaliiton Myllärinen myöntää, että kuntien erisuuruiset asiakasmaksut asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

– Periaatteessa samaa palvelua saa nyt eri hinnoilla.

Asiakasmaksut menevät uuteen tarkasteluun taas ensi vuonna. STM:n Varhilan mukaan tätä kokonaistarkastelua tuskin saadaan valmiiksi ennen vuotta 2019. Siinä tullaan arvioimaan asiakasmaksujen kohtaloa suhteessa sote-uudistukseen.

– Nyt on noin 300 kuntaa erilaisine maksuineen. Se on sitten poliittinen päätös, tuleeko seuraavaksi 18 maakuntaa, joissa voi olla erisuuruiset asiakasmaksut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet viime vuosina tiuhaan. Säännöllisten indeksitarkistusten lisäksi myös vuoden 2015 alussa tehtiin ylimääräinen korotus.