Kanta-Häme

Lääkärikäynti näkyy pian verkossa

Hämeenlinnan terveyspalvelut liittyy Kansalliseen terveysarkistoon loppuvuodesta. Marras-joulukuusta lähtien perusterveydenhoitoon liittyvät asiakaskäynnit kirjataan yhteiseen tietoarkistoon.

Toistaiseksi hämeenlinnalaiset ovat voineet nähdä ainoastaan erikoissairaanhoitoon liittyvät potilastietonsa, sillä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä liittyi arkistoon jo toukokuussa.

Toisin sanoen: jos olet saanut hoitoa Kanta-Hämeen keskussairaalassa, tiedot ovat siirtyneet kansalliseen arkistoon, mutta terveyskeskuksissa asioineiden käynnit alkavat siirtyä piakkoin.

– Riihimäen terveyspalvelut liittyivät jo keväällä, mutta Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula liittyvät loppuvuonna. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä liittyy myöhemmin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin projektipäällikkö Marjukka Virtanen sanoo.

Vuosien suurhanke

Kansallisen terveysarkiston käyttöönotto on alkanut Suomessa melko lailla yskien. Palvelun piti olla käytössä jo vuosia sitten, mutta käytännössä sairaanhoitopiirit alkoivat liittyä arkiston piiriin vasta viime aikoina.

Asiakkaille näkyvin muutos on se, että kaikki pääsevät näkemään omia potilaskäyntitietoja Omakanta.fi-palvelun kautta. Kelan ylläpitämään palveluun voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

Omakanta.fi-palveluun potilastiedot siirtyvät asiakkaan nähtäville sitten, kun sihteerit ovat kirjanneet lääkärien lausunnot ja päivittäneet ne tietojärjestelmään.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hankepäällikön Olli Ikosen mukaan palvelun käyttöönotto on sujunut hyvin, mutta päivitysviiveet ovat vielä liian pitkät. Lain mukaan potilastietojen pitäisi olla verkossa nähtävissä viiden vuorokauden kuluessa asiakaskäynnistä.

– Nyt on ollut käynnistysvaikeuksia, ja päivitykset ovat kestäneet useasta päivästä useaan viikkoon. Meillä on sairaalassa myös pilottihankkeena puheentunnistusohjelmisto, jota lääkärit ovat kokeilleet kirjauksessa, Ikonen sanoo.

Melko tuntematon palvelu

Vuoden loppuun mennessä Kansallisen terveysarkiston palveluista kovimmassa käytössä ovat sähköiset reseptit. Sekä julkiset että yksityiset terveydenhuoltopalvelut alkavat pitkälti olla palvelun piirissä.

Omakanta.fi-palvelusta näkee, mitä sähköisiä reseptejä on tarjottu ja mitkä organisaatiot ovat käyttäneet terveydenhoitotietoja. Koko palvelu on vielä kuitenkin löytämässä tietään suomalaisille käyttäjille.

Kelan viestinnän asiantuntija Pirjo Ikävalkon mukaan palvelua käyttää vasta pieni osa suomalaisista.

– Käyntejä on kertynyt jo miljoonia, mutta yksittäisiä käyttäjiä on valtakunnallisesti 600 000. Sähköisiä reseptejä käyttävät kuitenkin yli neljä miljoonaa suomalaista, joten petrattavaa vielä on, Ikävalko sanoo.

Toistaiseksi palvelu on otettu Ikävalkon mukaan hyvin vastaan, mutta kritiikkiäkin on tullut.

– Selkein meille tullut palaute on, että aikuiset eivät pääse näkemään lastensa terveystietoja. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, Ikävalko sanoo.

Palveluun tullaan myös vuosien mittaan lisäämään tietoa, kun järjestelmiä saadaan keskenään yhteensopiviksi. Muutaman vuoden päästä Kansallisesta terveysarkistosta löytyy myös muun muassa röntgen- ja magneettikuvat.

– On myös ollut puhe palvelusta, johon potilaat voisivat tehdä omia kirjauksiaan. Tämä ei tulisi olemaan osa terveysarkistoa, mutta se palvelu keskustelisi sen kanssa ja lääkärit voisivat nähdä tiedot, hankepäällikkö Olli Ikonen toteaa. (HäSa)