Kanta-Häme

Lääkärille pääsee nyt kahdessa viikossa

Kanavamallissa hoitohenkilökunnan työ helpottuu, kun asiakas ohjataan heti oikeaan osoitteeseen hoitotarpeet huomioiden.
 
 
 
Heinäkuu on vuoden hiljaisinta aikaa Viipurintien pääterveysasemalla. 
 
–  Kesäisin jonot purkautuvat, jos niitä on ehtinyt syntyä. Esimerkiksi verenpaine- ja diabetesseurannat jatkuvat koulujen käynnistyessä, sanoo avohoidon ylilääkäri Virpi Kröger.
 
Hän arvioi, etteivät ihmiset käy mielellään kesäaikaan terveyskeskuksessa kuin akuuttitilanteissa. 
 
Alkuvuodesta Viipurintien terveysasemalla käyttöön otettu kanavamalli on helpottanut henkilökunnan työtä. Krögerin mukaan asiakkaat saivat heti alusta lähtien tarvitsemaansa apua palveluohjauspisteen kautta.
 
– Asiakas ohjataan heti oikeaan osoitteeseen, hoidon tarpeen mukaan. Esimerkiksi akuutista selkäkivusta kärsivä on parempi lähettää fysioterapeutin kuin lääkärin luokse. 
 
Tällä hetkellä terveysaseman lääkärin vastaanotolle saa jonottaa kiireettömissä tapauksissa noin kaksi viikkoa, sairaanhoitajan puheille pääsee kolmessa päivässä. Rengon ja Kalvolan terveysasemat ovat vielä kiinni viikon verran, jona aikana hoitoa saa pääterveysasemalta.
 
Reseptit uusiksi nettitunnuksilla
Kröger näkee jonotustilanteen helpottuneen huomattavasti kanavamallin myötä.
 
– Alkuun puhelinpalvelussa oli ongelmia, jonne saattoi tulla 500 soittoa päivässä. Nyt ne ovat vähentyneet sähköisen eOmahoito-palvelun ja Marevan-hoitoa saavien potilaiden hoitokäytännön muutosten ansiosta. 
 
Se tarkoittaa myös, että jonotusaika on lyhentynyt.
 
– Palvelu on tehty helpottamaan, ei rajoittamaan arkea. Asiakas ei voi varata aikaa palvelun kautta, mutta saa hoitotuloksia itselleen sopivana aikana.
 
Esimerkiksi toukokuun alusta lähtien reseptejä on voinut uusia eOmapalvelun kautta. Krögerin mukaan ihmiset ovat ottaneet sähköisen palvelun mallikkaasti käyttöön.
 
– Lääkemääräyksistä 84 prosenttia kulkee sähköisenä, eReseptin voi uusia myös ajanvarauspuhelun yhteydessä. Paperireseptit tuodaan edelleen terveysasemalle uusittavaksi. 
 
Kun paperiresepteistä päästään kokonaan eroon, vähenee työmäärä henkilökunnalta. Aikaa ei mene papereita pyörittäessä, vaan ihmisiä hoitaessa.
 
– Ongelmana on ollut lähinnä viive palvelun tunnuksien ja korttien saamisessa uudelle työntekijälle. 
Sähköisen eOmapalvelun käyttö vaatii oman tietokoneen, pankkitunnukset ja tietotekniikan osaamista. Krögerin mukaan iäkkäämpien atk-taitoja yleisesti ottaen aliarvioidaan turhaan.
 
– Eräs yli 80-vuotias herra oli pettynyt, kun ei voinut lähettää lääkärille palvelun kautta kuvaa ihottumastaan, Kröger hymyilee.
 
Syksyllä ruuhkaa
Kröger huomauttaa, että palvelun ansiosta myös yhteispäivystyksen käyttö on vähentynyt.
 
– Sinne ei kannata kovin heppoisin perustein edes mennä. Kun päivystys täyttyy kiireettömistä tapauksista, vaarantuu silloin monen akuuttihoitoa tarvitsevan terveys.
 
Terveysasemien vastaanotot ruuhkautuvat, kun flunssa- ja vatsatautikausi käynnistyy koulujen alkaessa. Työantajien vaatimien sairaslomalappujen kirjoittelu turhauttaa Krögeriä.
 
– Mielestäni työantajien ei pitäisi vaatia lääkärintodistusta näissä tapauksissa. Flunssaan ei tarvitse hoitoa. Se on virustauti, josta paranee levolla. Asiakkaan kannalta on myös ikävää istua odotushuoneessa vatsataudin kourissa.
 
– Suurin osa asiakkaistamme on monisairaita ihmisiä. Lappujen kirjoittamiseen menevä aika on pois hoitoa tarvitsevalta. Esimerkiksi kaupungin työntekijät saavat olla pois töistä esimiehen luvalla viisi päivää.
 
Kröger myöntää, että lääkäritilanne on valtakunnallisesti huono. Hämeenlinnassa se on kuitenkin keskitasoa parempi, vaikka hoitojonot ovat vielä pitkät.
 
– Ei voi sanoa, etteikö työntekijöistä olisi pulaa. Emme voi palkata sen enempää henkilökuntaa, kuin voimavaroja on meille annettu. Se on myös kustannuskysymys.  Pyrimme kuitenkin parantamaan palveluja tehostamalla toimintaa.