Sarastia Rekryn kautta rekrytoidaan eri hoitopaikkoihin sellaisiakin keikkahoitajia, joilla ei ole lääkehoitolupia. Hämeen Sanomien haastatteleman hoitajan mukaan lääkeluvattomilla sijaisilla teetetään välillä myös lääkehoitoa.
– Hämeenlinnan kaupungin yksiköissä tilanne on täysin villi. Sen sijaan pörssiyhtiöissä ei kosketakaan lääkkeisiin, elleivät lääkeluvat ole kunnossa, hän vertaa.
– Kaupungilla isketään avaimet käteen ja sanotaan, että ei muuta kuin töihin.
Hoitaja esiintyy jutussa nimettömänä, koska pelkää työmahdollisuuksiensa puolesta.
Hän väittää, että lupa-asiat ovat rempallaan muun muassa Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiössä ja sen ylläpitämässä Päivärinteen palvelutalossa.
– Erityisasuntosäätiön työntekijöitä on kielletty kysymästä Sarastian rekryläisten lääkeluvista. Samalla työnantaja on vakuuttanut, että sieltä tulee vain lääkeluvallisia hoitajia, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Yksikön omat hoitajat eivät ole myöskään saaneet rajoittaa sijaisten töitä, vaikka osa heistä on ollut vain hoiva-avustajia.
– Henkilö, jolla ei ole voimassa olevia lääkelupia, ei voi olla hoitaja. Rekryn välittämistä sijaisista ainakin puolet on lääkeluvattomia. Tämä on aikapommi.
”Asiat menevät helposti sekaisin”
Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) on tehty nimetön kantelu Päivärinteen palvelutalon toiminnasta, aiheina lääkeluvattomien hoitajien käyttö sekä ryhmäkodin hoitajajärjestelyt. Asiakokonaisuuden käsittely on vielä kesken.
Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön toiminnanjohtaja Virpi Kesti torjuu syytöksen virheellisestä toiminnasta.
– Onhan tämä asia ollut täällä esillä. Kyse on lähinnä siitä, ettei henkilökuntamme tiedä sijaisten lääkekoulutuksia ja asiat menevät helposti sekaisin.
– Rekrytoimme sijaisia, joilla on lääkekoulutus, mutta heillä ei ole juuri meille tehtyä lääkkeenjakonäyttöä. Mutta laki ei vaadikaan, että keikkatyössä pitäisi tehdä näytöt jokaiseen yksikköön erikseen. Se olisi käytännössäkin mahdotonta, Kesti selittää.
Jos koulutettua sijaista ei sillä erää löydy, turvaudutaan hoiva-avustajaan.
– Mutta tällöin työvuorossa on aina myös omaa väkeämme, joka vastaa lääkehoidosta, Kesti alleviivaa.
Käytännössä koulutettu hoitaja jakaa lääkkeet kippoihin ja sijainen kipot asiakkaille.
Luvat organisaatiokohtaisia
Ylitarkastaja Anna-Maija Liedenpohja Valvirasta kertoo, että lisäkoulutustarve on työnantajan päätettävissä.
– Luvat ovat aina organisaatiokohtaisia. Eri paikoissa tarvitaan erilaista osaamista. Ei ole olemassa mitään sellaista lupaa, jolla työntekijä voisi kiertää eri paikoissa ja sanoa, että lääkelupa on kunnossa.
Työnantaja päättää myös näyttösuorituksista.
– Laki ei edellytä näyttökokeiden suorittamista, vaan kyse on vain suosituksesta.
Työvoimapulan takia pakkoraossa värvätyillä lääkeluvattomilla sijaisilla saatetaan teettää lääkehoitoa varsinkin pienissä, ehkä vain yhden hoitajan yksiköissä, joissa asiaa ei pystytä hoitamaan muullakaan tavalla.
– Hyvin monessa paikassa asiat ovat hyvin, mutta löytyy sellaisiakin, joissa olisi parantamisen varaa, Liedenpohja toteaa.
Työnantajan vastuulla on aina varmistaa työntekijän osaaminen.
– Joissain paikoissa lääkehoitoa toteuttavat henkilöt, joilla ei ole ammatilliseen koulutukseen sisältyvää lääkehoidon koulutusta, ja silloin työnantajan ehdoton velvollisuus on huolehtia riittävästä koulutuksesta, Valviran Liedenpohja korostaa.
– Käytännön osaamisen arviointi näytöillä on aina syytä tehdä siinä yksikössä, jossa se ihminen sitä lääkehoitoa toteuttaa. Kolme näyttöä on ihan hyvä käytäntö, koska silloin sattuman mahdollisuus poistuu.
Vastuu jakautuu aiempaa epätasaisemmin
SuPerin Hämeenlinnan ammattiosaston puheenjohtaja Hanna Jokinen näkee, että lääkeluvattomien työntekijöiden yleistyminen on johtanut paikoin epätasaiseen työnjakoon.
– Jos lääkelupia ei ole suoritettuna, hoitaja ei tee lääkehoitoa vaan muita tehtäviä. Silloin kuormittuvat ne työkaverit, jotka joutuvat vastaamaan entistä isomman asiakasmäärän lääkkeistä.
– Aika moni paikka kyllä vaatii, että luvat löytyvät. Ja jos sijaisuus on pidempi, työnantaja myös patistaa näihin koulutuksiin.
Jokisen käsityksen mukaan hoiva-avustajia palkataan hanakammin yksityisellä puolella.
– Ja jos työntekijöitä ei ole riittävästi, pakkohan jonkun on ne lääkkeet antaa. HÄSA
