Kanta-Häme

Lääkepulan syyt jäävät usein salaan, mutta ensi vuonna niitä aletaan tilastoida – Huoli rintasyöpälääkkeestä on nyt ohi

Lääkkeiden saatavuushäiriöiden syistä saatetaan ensi vuonna saada tilastotietoa myös julkisuuteen.
Kesällä lääkepulasta keskusteltiin paljon mediassa. Hämeenlinnan Keskusapteekissakin oli silloin pulaa osasta valmisteita. Arkistokuva heinäkuulta 2019. Kuva: Pekka Rautiainen
Kesällä lääkepulasta keskusteltiin paljon mediassa. Hämeenlinnan Keskusapteekissakin oli silloin pulaa osasta valmisteita. Arkistokuva heinäkuulta 2019. Kuva: Pekka Rautiainen

Lääkkeiden saatavuushäiriöiden syitä tilastoidaan ensi vuodesta alkaen.

Saatavuushäiriöilmoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun aikana. Viime vuonna ilmoituksia tuli yhteensä 1 213. Tänä vuonna niitä on tullut jo 1 366. Vuonna 2011 ilmoituksia tuli alle sata.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean jaostopäällikkö Johanna Linnolahden mukaan lukemat eivät ole kuitenkaan aivan yksi yhteen verrannollisia, sillä lokakuun alusta alkaen ilmoituksia on alettu kerätä pakkauskokokohtaisesti.

Toistaiseksi häiriöiden syistä on pystytty kertomaan julkisuuteen vain vähän. Fimean ylitarkastaja Minna Kurronen kertoi Hämeen Sanomille tämän vuoden heinäkuussa, että saatavuushäiriöiden taustalla ovat usein lääkkeiden valmistus- ja toimitusketjujen monimutkaisuus ja esimerkiksi raaka-aineiden valmistuksen keskittymisen vain muutamille tehtaille maailmassa.

Valmistekohtaisesti syitä ei voida kertoa julkisuuteen, muuten kuin myyntiluvan haltijan omasta toimesta. Syyt jäävät usein siis piiloon, sillä ne kuuluvat liikesalaisuuden piiriin.

Tilastotietoa ei ole ollut juurikaan, ainakaan julkisuudessa

Hämeen Sanomien sähköpostitse tavoittama Johanna Linnolahti kertoi, että ensi vuonna syistä saatetaan saada lisää tietoa myös julkisuuteen.

– Tilastoimme tietoja syistä ensi vuoden alusta alkaen, kun tietojen ilmoittaminen on pakollista. Silloin niitä voidaan mahdollisesti osin julkistaakin, jos yksittäiset valmisteet tai toimijat eivät tunnistu tilastoista, Linnolahti kertoo.

Toistaiseksi tiettyjen valmisteiden saatavuushäiriöiden yleisyydestä tai syistä ei ole saatu julkisuuteen tilastotietoa.

Monesti ongelmat saatavuudessa ovat kansainvälisiä, joten Suomessa niihin ei voida erityisesti vaikuttaa. STT:n haastattelema Linnolahti myös korostaa, että myös Suomen lääkemarkkinoiden pienuus vaikuttaa siihen, miten kovia ratkaisuja nopealla aikajänteellä voidaan tehdä.

Huolta herättänyttä letrosolia jälleen saatavilla

Tilanne ei Linnolahden mukaan ole tällä hetkellä kriittinen. Saatavuushäiriötilanne on jatkunut melko lailla samana kesästä asti.

– Pääsääntöisesti valmisteita on saatavilla ihan hyvin. Viimeisen kolmen vuoden aikana aikalailla samat valmisteryhmät, verenpainelääkkeet, kipulääkkeet ja psyykenlääkkeet, ovat olleet suurimpina lääkeryhminä saatavuushäiriöilmoituksissa, Linnolahti toteaa.

Toisinaan ongelmia on ollut myös terveydelle kriittisten lääkkeiden saatavuudessa. Esimerkiksi rintasyöpälääke letrotsolia sisältävissä valmisteissa ollut laaja saatavuushäiriö herätti huolta alkusyksyn aikana.

Fimean mukaan Suomeen on jälleen saatu tarvetta vastaavia määriä letrosolia, joten katkos kaupassa on ohi.

Lue myös: Lääkkeiden saatavuushäiriöt koskevat myös esimerkiksi syövän oheislääkkeitä

Avoimia saatavuushäiriöasioita vielä liki 900

Keskiviikkona saatavuushäiriöasioita oli avoimena 867. Häiriöiden kesto vaihtelee lyhyistä, muutaman viikon katkoksista yli vuoden mittaisiin häiriöihin.

Jos häiriöstä on ilmoitettu etukäteen Fimealle, toimituskatkoksesta ei tule myyntiluvan haltijalle sanktioita.

Lääkevalmisteen myyntilupa raukeaa vasta, kun kauppa on yhtäjaksoisesti kesken kolmen vuoden ajan.

Markkina kasvaa väen vanhetessa

Tulevaisuudessa kärjellään seisova Suomen väestön ikäpyramidi määrittää myös lääkemarkkinoitamme.

Kuva: Pekka Rautiainen

Käytännössä tämän voisi tiivistää toteamalla, että ikääntyvällä väestöllä on ikääntyvän väestön vaivat.

Lääketeollisuus ry:n tilasto kertoo, että Suomen tuottavimmat lääkkeet olivat vuonna 2017 reuman ja psoriaasin hoitoon käytettävät Remicade ja Humira.

Tukkuhintaisen kokonaismyynnin suhteen Suomen lääkemarkkinat ovat kasvaneet tasaisesti koko 2010-luvun, osittain juuri väestön ikääntymisen takia.

Lääkepulasta keskustellessa on noussut esiin huomio Suomen pienistä lääkemarkkinoista, jotka vaikuttavat siihen, kuinka halukkaita lääkeyhtiöt ovat tuomaan valmisteitaan markkinoille.

Mielenkiintoista onkin se, miten houkutteleva lääkemarkkinamme on tulevaisuudessa. Voiko väestön ikääntyminen jopa parantaa lääkehuoltoamme, jos kokonaismyynti jatkaa tasaista kasvuaan?