fbpx
Kanta-Häme

Lääkevahinkoja paljon piilossa

Valitettavan harva tuntee lääkevahinkojen korvausjärjestelmää.

– Lääkevahingot sekoitetaan helposti potilasvahinkoihin, eikä niitäkään olla kovin innokkaita ilmoittamaan. Lisää tietoa pitäisi saada etenkin lääkäreille, pohtii Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin potilasasiamies Anja Piispanen.

Lääkkeiden aiheuttamista sairauksista voi nykyään hakea korvausta lääketeollisuuden omistamalta Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä, joka neljä vuotta sitten korvasi vuodesta 1984 toimineen Lääkevahinkovakuutuspoolin.

Lääke- ja potilasvahinkoihin erikoistuneen lakitoimiston Suomen Potilasvahinkoavun toimitusjohtaja Joni Siikavirran mielestä lääkealan vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä on paljon ongelmia.

– Isoin on minimaalinen määrä lääkevahinkoilmoituksia. Kukaan ei tunne järjestelmää, eivät potilaat, eivätkä lääkärit. Tietoa saa vain yhdeltä nettisivustolta (www.laakevahinko.fi).

Siikavirta pohjaa näkemyksensä yli 10 vuoden työkokemukseen asian parissa. Suomen Lakimiesuutisten mukaan tutkimuksissa on arvioitu lääkkeiden aiheuttavan satoja tai jopa tuhansia kuolemia vuosittain.

Siikavirran mukaan toinen iso ongelma on, että lääkeala voi itse päättää vahingoista maksettavista korvauksista.

– Siinä on tietenkin selkeä esteellisyyskysymys, vaikka valitusmahdollisuus Vakuutuslautakuntaan on parantanut tilannetta.

Asianajaja haluaisi, että lääkevahingoista säädettäisiin lailla potilasvahinkojen tapaan.

– Lääketeollisuus on kuitenkin niin kova lobbaamaan, että on vaikea arvioida, millä aikataululla laki olisi mahdollista saada säädetyksi.

Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Tiina Hellgren näkee asian päinvastaisesta kulmasta mitä Siikavirta.

– Jos säädetään laki, potilaan asema heikkenee merkittävästi. Lain pitäisi perustua EU:n tuotevastuudirektiiviin, joka määrittelee maksimirajat vastuulle. Vapaaehtoisessa järjestelmässä turva on paljon laajempi.

Hellgren muistuttaa, että lääkevahingoissa ei ole kyse lääkeyhtiöiden tahallisuudesta tai tuottamuksellisuudesta.

– Vaikka kuinka lääkkeitä testataan lupaproseduurien mukaisesti, joku voi saada niistä sivuvaikutuksia.

Kaikissa muissakin Pohjoismaissa on käytössä vastaava, ns. nofault-järjestelmä.

– Se tarkoittaa, ettei kenenkään ole tarvinnut “mokata” mitään ja silti korvataan. Norjassa ja Tanskassa lääkevahinkoja ilmoitetaan vielä vähemmän kuin Suomessa asukaslukuun nähden, Hellgren kertoo.

Hänen mukaansa ei ole mitään syytä pimittää tietoa korvauspäätöksistä.

– Kehitämme koko ajan nettisivujamme, kun tietoa kertyy. Olemme vielä uusi toimija. HäSa

Menot