Kanta-Häme Hämeenlinna

Lääkkeiden saatavuushäiriöt koskevat myös esimerkiksi syövän oheislääkkeitä

Verenhyytymän sääntelyyn käytettävät Innohep 8000 -pistokset loppuivat apteekeista ennen juhannusta.
Hämeenlinnan keskusapteekin apteekkari Sakari Laitinen törmää lääkepulaan töissään päivittäin. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan keskusapteekin apteekkari Sakari Laitinen törmää lääkepulaan töissään päivittäin. Kuva: Pekka Rautiainen

Suomen apteekeissa on tällä hetkellä lääkepulaa esimerkiksi e-pillerien, nitrosuihkeiden ja allergialääke Kestinen saatavuudessa.

Lääkepula koskee myös joitakin käyttöaiheeltaan kriittisiä lääkevalmisteita. Tämä tarkoittaa käytännössä valmisteita, joilla hoidetaan henkeä uhkaavia tai parantumattomasti eteneviä sairauksia, joissa potilaalle aiheutuu vakava haitta, jos lääkettä ei ole saatavilla.

Esimerkiksi syövän sivulääkkeenä verenhyytymän säätelyyn käytettävät Innohep 8000 anti-Xa IU -pistokset olivat ennen juhannusta loppu kaikista Hämeenlinnan apteekeista. Samalla vahvuudella valmistetta oli saatavilla pakkaukset vain Porissa ja Lahdessa.

Yksityisyyden suojelemiseksi tässä jutussa nimettömänä pysyvä Hämeen Sanomien lukija kertoo, että hänen miehensä käyttää Innohep-pistoksia syövän sivulääkityksenä.

Saatavuushäiriön aikana tilalle määrättiin miedompaa valmistetta. Pistoksia pitää ottaa kaksi kertaa enemmän, mutta silti annos jää aliannostuksen puolelle.

Vahvuudeltaan suurempi Innohep 8000 on erityiskorvattu, mutta miedompi valmiste vain peruskorvattu. Lukijan mukaan lääkkeen hinnan omavastuu kymmenkertaistui saatavuushäiriön takia.

Keskusapteekista Innohep-pistoksia löytyi miedommalla vahvuudella. Kuva: Pekka Rautiainen

 

Lääkkeiden korvattavuus

Kansaneläkelaitoksen (Kela) proviisori Jaana Harsia-Alatalon mukaan lääkkeiden korvattavuudesta ja korvausluokasta päätetään sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivassa lääkkeiden hintalautakunnassa (Hila). Hila hyväksyy korvattavuuden lääkkeen jokaiselle vahvuudelle ja pakkauskoolle erikseen. Kela toimii sairausvakuutuslain mukaisesti, joten se voi korvata lääkevalmisteita vain Hilan päätösten mukaisesti.,

Yksityishenkilöt tai apteekit eivät voi itse tehdä myyntiluvallisista lääkkeistä korvattavuushakemuksia lautakunnalle, vaan hakemuksen tekeminen on myyntiluvanhaltijan, eli yleensä lääkeyhtiön vastuulla.

Poikkeuksia Kela ei siis voi tehdä, vaikka erityiskorvattava lääke olisi loppunut apteekeista. Lääkäriltä voi kuitenkin varmistaa onko toista potilaalle sopivaa erityiskorvattavaa lääkettä saatavilla.

Tällä hetkellä Kelan ohjeistuksen mukaan myöskään postitse muista Euroopan unionin maista tilattuja lääkkeitä ei korvata.

Kela on saanut ohjeistuksesta asiakaspalautetta, jonka perusteella asia on otettu pohdittavaksi.

 

Saatavuushäiriöt lisääntyneet

Saatavuushäiriöistä tiedottaminen Suomessa on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vastuulla.

Lääkkeiden toimitusvastuu on ensisijaisesti myyntiluvanhaltijalla ja maahantuojalla. Jos lääkevalmisteen myyntilupa on haettu keskitetyn menettelyn kautta, saa lääkevalmiste myyntiluvan samanaikaisesti kaikkiin EU-maihin.

Luvanhaltija voi kuitenkin erikseen päättää minkä maiden lääkemarkkinoille se tuo valmisteen myyntiin. Sen jälkeen, kun lääke on tuotu markkinoille, luvanhaltijalla on velvollisuus toimittaa sitä säännöllisesti.

Fimean ylitarkastaja Minna Kurrosen mukaan saatavuushäiriöt ovat viime vuosina lisääntyneet, mutta tällä hetkellä tilanne ei ole kriittinen. Syiksi Kurronen mainitsee lääkkeiden valmistus- ja toimitusketjujen monimutkaisuuden ja esimerkiksi raaka-aineiden valmistuksen keskittymisen vain muutamille tehtaille maailmassa.

– Syyt häiriöihin ovat usein liikesalaisuuden piiriin kuuluvia. Vaikka viranomainen saisi niitä joissakin tapauksissa tietoonsa, emme voi kertoa niitä aina julkisuuteen, Kurronen kertoo.

Tänä vuonna saatavuushäiriötä on tullut jo 900. Viime vuonna niitä tuli koko vuoden aikana noin 1200.

Yksi tapa jolla viranomaiset voivat vaikuttaa lääkkeiden saatavuuteen on velvoitevarastointi. Lainsäädännön tarkoituksena on turvata elintärkeiden lääkkeiden saatavuus myös toimituskatkosten ja vakavien kriisien aikana.

Innohep ei kuulu tälle listalle, mutta Fimean mukaan vastaavan vaikutuksen omaavia lääkkeitä kuuluu.

Jos velvoitevarastoitavan lääkkeen saatavuudessa on suuria lääketehtaista tai maahantuojista riippumattomia ongelmia, STM voi päättää varastojen käytöstä erityistilanteessa.

Vuonna 2017 poikkeuspäätöksellä pienennettiin kefuroksiimia sisältävien valmisteiden velvoitevarastojen kokoa.

Kriittisessä tilanteessa lääkkeiden saatavuutta voidaan myös rajoittaa vain niille, joille valmisteen käyttö on elintärkeää.

 

Pienet lääkemarkkinat

Lääkkeiden maahantuontia haittaa myös se, että Suomen lääkemarkkinat ovat pienet.

Pohjoismaiden välisen yhteystyön avulla saatavuutta on saatu parannettua, sillä lääkeyhtiöt valmistavat usein pakkauksia, joiden selosteet on kirjoitettu useammalla kielellä.

– Fimea tekee yhteistyötä Pohjoismaisten virastojen kanssa, sillä esimerkiksi lainsäädäntö Pohjoismaissa on samantyyppinen, jolloin voimme hyötyä toistemme tekemästä työstä, Kurronen toteaa. HÄSA