Kanta-Häme

Laaksonen laajentaisi kanavamallia

Perusterveydenhuolto kiireesti kuntoon siten, että tehdyt toimenpiteet oikeasti näkyvät ihmisten terveydentilassa kohentumisena. Samalla vähenee tarve kalliiseen erikoissairaanhoitoon.

Siinä on kiteytettynä Hämeenlinnan terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan uuden puheenjohtajan Katriina Laaksosen (kok.) resepti seuraaville vuosille.

Laaksonen kuitenkin huomauttaa, että paljon hyvää on jo tehty. Esimerkiksi pääterveysasemalla käyttöön otettu kanavamalli on hänen mukaansa oikea askel oikeaan suuntaan.

– Mallin voisi tuoda myös maaseudun terveysasemille. Sehän ei ole mitenkään sidoksissa esimerkiksi jokapäiväiseen lääkärivastaanottoon, vaan toiminta on pitkälti sairaanhoitajien pyörittämää, Laaksonen sanoo.

Laatu päihittää kävelyetäisyyden

Missä kaikkialla terveyskeskus tulevaisuudessa sitten toimii? Esimerkiksi Ojoisten ja Jukolan terveysasemien tulevaisuus on aika ajoin noussut keskusteluun, mutta päätöksiä niiden lakkauttamisesta ei ole tehty.

Laaksonen sanoo tunnetasolla ymmärtävänsä hyvin lähipalvelun puolustajia.

– Emme mekään pitäneet siitä, kun Kaurialan hyvin toiminut terveysasema siirrettiin keskustaan. Samalla lähti 20 vuotta perhettämme hoitanut omalääkäri, Laaksonen muistelee.

Hän kuitenkin huomauttaa, ettei olennaista ole se, että terveyskeskukseen pääsee joka paikasta kävellen. Tärkeämpää on hoidon tuloksellisuus.

– Esimerkiksi Tampereella asuvan iäkkään äitini luota on kymmenen kilometriä lähimmälle terveysasemalle, eikä hän ole kokenut bussimatkaa millään lailla ongelmalliseksi. Palvelut voivat tulla asiakkaan luo myös sähköisesti tai pyörien päällä.

Laaksonen ei osaa vielä sanoa, minne mahdollisesti lakkautettavat pienet terveysasemat sijoitettaisiin. Yksi vaihtoehto voisi olla Ahvenistonmäki.

– Jos keskussairaalalta vapautuu tiloja, se voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto, Laaksonen toteaa.

Keskussairaala säilymässä

Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevaisuus on pitkälti kiinni paitsi hämeenlinnalaisten, myös valtion ja maakunnan muiden seutujen ratkaisuista.

Valtiolta odotetaan ratkaisua sosiaali- ja terveysalueista vielä tämän kevään aikana. Jonkinlaisia karttoja voi olla luvassa jo lähipäivinä, kun selvitysmiehet jättävät oman esityksensä.

Laaksonen on luottavaisella mielellä laajan erikoissairaanhoitotasoisen sairaalatoiminnan säilymisestä Ahvenistonmäellä.

– Ei siellä niin paljon tyhjäkäyntiä ole, että sitä kannattaisi Taysiin siirtää, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että tehostamisen varaa toki aina on – niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin puolella.

Hämeenlinna ei alibudjetoi

Hämeenlinnaa on syytetty erikoissairaanhoidon alibudjetoinnista. Sairaanhoitopiiri on viime vuosina joutunut käymään loppuvuodesta uudelleen kuntien kukkaroilla.

– En täysin allekirjoita tuota alibudjetointiväitettä. Suoraan sanottuna ihmettelin, kun esitimme sairaanhoitopiirille ihan kohtuullista 4,7 prosentin nousua tämän vuoden budjettiin ja silti sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi viiden prosentin kasvun, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka ero ei prosenttiluvuissa näytä merkittävältä, kyse on kuitenkin suurista summista.

– En kuitenkaan sano, että vika on vain aidan toisella puolella. Parhaaseen lopputulokseen päästään varmasti yhteistyöllä: kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito keskustelevat paremmin keskenään.

Laaksonen huomauttaa, että esimerkiksi nuorten terveyskeskuslääkärien lähetetulvaa erikoissairaanhoitoon on mahdollista vähentää nykyistä joustavammilla yhteistyömalleilla. (HäSa)

Päivän lehti

8.4.2020