fbpx
Kanta-Häme

Läheltä löytyy jo helpommin

Lähiruuan ja suoramyynnin suosion kasvu on kansainvälinen trendi, mutta suomalaisessa ruohonjuuressa yhtälö ei ole ihan yksinkertainen. Pitkät etäisyydet tekevät saatavuudesta myynnin kynnyskysymyksen.

– Maatilan sijainnilla on todella iso merkitys. Yrittäjän kannattaa miettiä, onko järkevää pitää suoramyyntipaikkaa oman tilan vieressä vai saisiko asiakas tuotteet helpommin lähiruokakaupasta, sanoo Hamkin projektipäällikkö Sanna Lento.

Lento on tällä hetkellä mukana kolmessa lähiruokaprojektissa. Hän päivittää myös aitojamakuja.fi-sivustoa Kanta- ja Päijät-Hämeen yrittäjien osalta. Sivusto auttaa löytämään ruokaa mahdollisimman läheltä.

Elintarvikeyritysten määrä Kanta-Hämeessä on pysynyt melko vakaana. Lenton mukaan yrittäjät, jotka ovat markkinointihenkisiä ja pitävät asiakaskunnastaan hyvää huolta, pärjäävät hyvin.

– Näkyminen ja kuuluminen joka paikassa vaatii työtä, mutta se kantaa jo aika pitkälle.

Miehoilan kylässä sijaitsevan Pekkolan tilan tuotteita ovat karitsanliha, langat ja taljat. Siri Taalas myy suoraan tilalta 70–80 karitsaa vuodessa, lampolan muita tuotteita kaupataan myös markkinoilla.

– Meillä on perinteinen hämäläinen maatila, jonka tulonmuodostuksessa on monta tukijalkaa. Lampaat ovat yksi niistä, vaikka homma on sinänsä sivutoimista, kertoo Taalas.

Pekkolan tila ei ole vielä mukana aitojamakuja.fi-sivustolla, koska karitsanlihaa ei riitä myytäväksi ympäri vuoden. Jos kaupankäynnistä haluaisi jatkuvaa, pitäisi eläinten määrä vähintään kaksinkertaistaan, mikä puolestaan asettaisi uusi vaatimuksia markkinointiin.

– Nykyisillä myyntimäärillä asiakkaiden löytäminen on ollut suhteellisen helppoa. Mökkiläiset ovat merkittävä asiakasryhmä. Kun lapsiperheet tulevat hakemaan lihaa meidän kylmiöstä, he käyvät mielellään samalla katsomassa tilan lampaat ja muut eläimet, kertoo Taalas.

Lampurin mielestä lähiruuan myynnin onnistumisessa tärkeintä on henkilökohtaisuus.

– Asiakas haluaa tietää, mistä tuote on lähtöisin, ja että tuo tyyppi on sen meille tuottanut.

Osalle yrittäjistä riittää oman perheen toimeentulon saaminen, osa hakee kasvua. Erinomainen esimerkki vahvasti kasvuhakuisesta yrityksestä on tammelalainen Makuliha. Alussa toiminta perustui possujen kasvatukseen ja myyntiin pihapiiristä. Nykyisin toiminta on keskittynyt lihanjalostukseen, työntekijöitä on jo 40 ja tuotteita on myynnissä oman tilapuodin lisäksi ympäri Suomea.

– Makuliha löysi oman sauman hyvällä konseptilla. Ala menee eteenpäin, analysoi Lento.

Suomalaisten lähiruokatietoisuutta on vuosikymmenien ajan kasvatettu mm. ruokamessuilla ja myyntitapahtumissa. Näistä suurin on Helsingissä järjestettävä Herkkujen Suomi, joka keräsi kuukausi takaperin lähes 60 000 kävijää.

Aitoja makuja -sivuston mobiiliversio on ollut omiaan lisäämään ns. lähiruokaturismia. Matkailijan ei ole pakko syödä ketjuravintolassa tai huoltamolla.

– Tämän ymmärtäminen on lisääntynyt huomattavasti, sanoo Lento.

Lampuri Siri Taalaksen mielestä lähiruuan myyntiä kannattaa jatkossakin edistää auttamalla yrittäjää perusasioissa. Mm. markkinointi- ja elintarvikelainsäädäntötietous vaativat jatkuvaa päivittämistä. Tämän lisäksi hän kaipaa “ristipölytystilanteita”.

– Jos mahdollisimman monenlaiset ihmiset kokoontuisivat yhteen, saisimme paremman käsityksen, mitä tuotteelta oikeasti halutaan. Innovaatiot ovat mahdollisia jopa ruuan suhteen.

Talas löytää pientä viilattavaa myös kuluttajien asenteissa.

– Kiinalainen ja suomalainen lampaantalja eivät ole sama tuote. Tätä kaikki ihmiset eivät miellä. HÄSA

Menot