Kanta-Häme

Lähikontakti karjaan, muttei vaalikarjaan

Nykyaikainen navetta on ihmeellinen laitos.

– Tämä näyttää aivan upealta, että lehmät voivat mennä lypsyautomaattiin, koska haluavat. Ne jonottelevat sinne ihan kaikessa rauhassa, Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Laakso (sd.) hämmästeli navettavierailun jälkeen.

Kaupunginhallitus kokoontui maanantaina Rokkilan navetan ylisillä Lammilla. Idea kokouksenpitoon syntyi syksyllä, kun Hauholla pääsi tutustumaan juuri käyttöön otettuun Antti ja Johanna Heinosen moderniin robottipihattoon.

– Silloin Annamari Torttilan kanssa pohdittiin, että olisihan koko kaupunginhallituksenkin hyvä nähdä, kuinka karjataloutta Hämeenlinnassa harjoitetaan, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) kertoo.

Annamari ja Tuomo Torttilan omistamalla Rokkilan tilalla robotit lypsävät. Lehmiä on noin 140. Lisäksi on vasikoita ja nuorta karjaa. Yhteensä eläimiä on noin 300. Yrittäjäparilla on myös toinen tila Hausjärvellä.

Oma aikataulu

Kaupunginhallituksen väki hämmästeli modernia karjataloutta. Rokkilan tilan maidontuotanto on varsin tehdasmaista, mutta suo lehmille huomattavia vapauksia. Ne voivat koska vain mennä lypsyrobottiin, joka tunnistaa ne kaulapannan perustella.

Robotilla on valmiit, yksilölliset asetukset jokaiselle lehmälle. Jotkut niistä käyvät robotissa pari kertaa päivässä, jotkut useamminkin.

Automaattilypsyyn Torttilat päätyivät, kun navettaan alkoi olla vaikeuksia saada työntekijöitä. Annamari Torttila kertoo, että lehmillä meni noin vuoden verran tottua robottiin.

Vaikka kaikki on hyvin automaattista, Tuomo Torttila sanoo edelleen tunnistavansa jokaisen lehmän.

– Niillä kaikilla on nimet. Tosin itse muistan paremmin niiden numerot. Kyllä lehmät ulkonäöstä tuntee.

Tilan kehittäminen ei jää tähän, vaan tällä hetkelläkin on meneillään navetan laajennustyö. Tekeillä on uusi olkipohjainen poikimaosasto ja suunnitelmissa kokonainen vasikkatalo.

Maalaisjärkeä

Paikalla Rokkilan tilalla oli myös MTK:n Lammin ja Tuuloksen edustajia kertomassa kaupungin herroille ja rouville, mitä maaseudulla oikeastaan heiltä toivottaisiin.

– Se nyt ainakin, että täällä säilyisivät edellytykset elää, tuuloslainen maanviljelijä Janne Näsi pohti.

Nykyään yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on suurta muotia.

– Ei maaseutua silti voi kokonaan tyhjentää. Toivomuksena on, ettei maatilayrittämiselle asetettaisiin liian tiukkoja ehtoja, ettei oltaisi esimerkiksi ympäristölupakäytännöissä paavillisempia kuin paavi itse.

Lammin ja Tuuloksen suunnasta katsottuna hyvin tärkeätä on myös se, ettei koulujen määrään enää puututa.

– Kyläkoulut jo lakkautettiin, mutta lukion säilyminen on välttämätöntä. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät sen.

Myös mahdollisuus muuttaa vapaa-ajan asuntoja vakituisiksi asunnoiksi on Janne Näsin ja monen muun maaseudulla asuvan mielestä varteenotettava keino ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta.