Kanta-Häme

Lähisuhdeväkivaltaan voi saada maksutonta keskusteluapua, jolla autetaan myös tekijää

Lähisuhdeväkivaltaan voi olla vaikeaa ja häpeällistä puuttua, mutta tukalan tilanteen helpottamiseksi on tarjolla monenlaista apua. Kanta-Hämeen perhetyö ry:n väkivaltatyön kriisityöntekijät Päivi Salmén ja Simo Torkkola korostavat, että avun saaminen on yhtä tärkeää niin väkivallan uhreille kuin sen tekijöillekin.

– Yhä useammin sama henkilö on sekä lähisuhdeväkivallan tekijä että sen kokija, Torkkola sanoo.

Apua saadakseen väkivallan ei ole tarvinnut kärjistyä vielä fyysiselle tasolle; riittää, että kokee väkivallan uhkaa tai pelkää sortuvansa väkivaltaisiin tekoihin. Torkkolan mukaan hyvävänä periaatteena on tarttua tilanteeseen heti, kun väkivaltaan liittyvät asiat alkavat mietityttää.

 

Kanta-Hämeen perhetyö on Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistys. Se tarjoaa monenlaisia avopalveluita perheille, kuten matalan kynnyksen keskusteluapua lähisuhdeväkivallan eri osapuolille. Keskusteluapuun voi hakeutua oma-aloitteisesti kaikkialta maakunnasta, eikä siihen tarvita erillsitä lähetettä.

Keskustelutapaamiset ovat maksuttomia, ja yhdelle asiakkaalle voidaan järjestää viisi yksilökäyntiä sekä viisi pariskuntakäyntiä.

– Palvelu rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla, ja kun maksuttomien käyntien määrä on rajattu, asiaan mennään aika suoraan. Emme kysele, onko perheväkivaltaa ollut, vaan lähdemme sanoittamaan sen muotoja, Päivi Salmén kertoo lähestymistavoista.

Osalle tulee yllätyksenä, mitä kaikkea lähisuhdeväkivaltaan katsotaan kuuluvaksi. Esimerkiksi sosiaalinen eristäminen, ulkonäön kontrollointi, taloudellinen alistaminen ja niillä uhkailu ovat henkistä väkivaltaa, johon voi olla vaikea hakea apua ilman näkyviä todisteita.

– Väkivallan toleranssi voi kehittyä korkeaksi, jolloin täysin epänormaaleista asioista tulee normaaleja. Henkinen väkivalta voi vaurioittaa pitemmän päälle fyysistä enemmän, sillä se ei taukoa samalla tavalla kuin esimerkiksi lyöminen, Salmén muistuttaa.

Kriisityöntekijöiden mukaan keskusteluavun asiakkaista ei ole toistaiseksi kuultu kummemmin tapaamisten päätyttyä, mutta nyt uutena käytäntönä on kysellä heidän kuulumisiaan muutaman kuukauden kuluttua tapaamisista. Keskusteluapu ei ole kuitenkaan varsinaista viranomais- tai hoitotyötä, joten asiakkaita voidaan ohjata muiden tahojen avun piiriin.

 

Simo Torkkola arvioi, että kantahämäläisten kriisityöntekijöiden syksystä tulee vilkas, sillä tietoisuus lähisuhdeväkivallasta on nousussa Hämeenlinnaan avatun turvakodin ja keskussairaalaan siirtyneen sosiaalipäivystyksen myötä.

– Toivottavasti tietoisuus madaltaa muuria hakea tukea. Lähisuhdeväkivaltaan liittyy paljon häpeää, ja varsinkin tekijän on astuttava valtavan kynnyksen yli pystyäkseen sanomaan, että on itse väkivaltainen, hän miettii.

Kanta-Hämeen perhetyön avopalveluiden esimies Paula Arbelin huomauttaa, että häpeän lisäksi myös stereotyyppiset mielikuvat väkivaltaisista ihmisistä voivat olla esteenä avun hakemiselle. Todellisuudessa lähisuhdeväkivaltaa esiintyy jokaisessa yhteiskuntaluokassa, ja suuri osa siitä tapahtuu piilossa.

Päivän lehti

28.1.2020