Kanta-Häme

Lähitaidetta voi lähteä katsomaan vaikka pyöräretkelle – Katso tästä vinkit Hämeenlinnan julkisten teosten kierrokselle

Auringon piirissä -teossarja johdattelee läpi Hämeenlinnan. Myös oppilaitosten edustoilta löytyy valtakunnallisestikin arvostettujen taiteilijoiden töitä.
65 000 kiloa painavan järkäleen etuna on se, että sitä vandaalit eivät noin vain särjekään. Matti Peltokankaan Kevät kohoaa jyhkeänä osoitteessa Hattelmalantie 25. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa
65 000 kiloa painavan järkäleen etuna on se, että sitä vandaalit eivät noin vain särjekään. Matti Peltokankaan Kevät kohoaa jyhkeänä osoitteessa Hattelmalantie 25. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa

Hämeenlinna on erilaisten muistomerkkien ja julkisten teosten luvattu kaupunki.

Jean Sibeliuksen patsas, pääkirjaston edessä ratsastava Kullervo ja taidemuseon edustalla ohikulkijoita tervehtivä Vasikanjuottaja sekä monet muut ovat useimmille tuttuja.

Kaupungista löytyy myös kuitenkin iso joukko hieman vähemmän tunnettuja julkisia teoksia, joihin voi kesällä käydä tutustumassa vaikka polkupyöräretkellä. Samalla voi esimerkiksi kurkistella, millaista on nykyään uudehkoilla Harvoilanmäen ja Poltinahon asuinalueilla.

Sinisen auringon teemana ovat vesi, alue ja aikojen saatossa tapahtuneet muutokset. Poltinahon alue Ahveniston harjun kupeessa on pohjavesialuetta. Teos löytyy pieneltä kumpareelta Poltinaholta Kruununkadun ja Rakuunankadun risteyksestä. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa
Sinisen auringon teemana ovat vesi, alue ja aikojen saatossa tapahtuneet muutokset. Poltinahon alue Ahveniston harjun kupeessa on pohjavesialuetta. Teos löytyy pieneltä kumpareelta Poltinaholta Kruununkadun ja Rakuunankadun risteyksestä. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa

Auringon piirissä on kolmiosainen teossarja, joka on syntynyt kuvanveistäjien Olli Larjon ja Anssi Taulun sekä kirjailija Olli Jalosen yhteistyönä. Teoskokonaisuus kulkee linjana Hämeenlinnan kantakaupungin lävitse aikansa suuresta rakennushankkeesta toiseen.

– Aurinkoteoksen osat kuvaavat omalla tavallaan ihmisen asuinpaikkoja ja ajan kerroksellisuutta. Kaikissa on mukana kuvioita ja kertomuksia kulkuväylistä, ajasta, kartoista ja tähtitaivaalta, kertoi Olli Larjo teoksen  kolmannen osan paljastustilaisuudessa.

Punainen aurinko loistaa Harvoilanmäessä vuoden 2007 asuntomessualueen korkeimmalla kohdalla. Se sitoo Harvoilanmäen alueen historiaan ja aikaan. Vuosien kiertokulkua teoksessa mitataan auringon avulla.

– Mäen laen ympärille alenevaan rinteeseen on merkitty pronssisilla reliefeillä ja veistoksilla luonnonkiviä, jotka sijaitsevat niin, että ne muodostavat osia suuresta tähtikartasta. Tällaisia tähtitieteen historiaan kuuluvia kivi-instrumentteja on löydetty eri puolilta maailmaa vuosituhansien takaa, vinkkasi kirjailija Olli Jalonen teosta vuosia sitten esitellessään.

Punaisen auringon laelta löytyy kello ja kalenteri. Kannattaa myös tutkia ympäristön kiviä, joiden merkinnät liittyvät taivaankappaleisiin. Planeetat Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus ovat saaneet omat pronssiveistoksensa. Tähtikuvioista ja kiintotähdistä tärkeimmät taas on merkitty kivien pintaan pronssireliefeillä. Perille löydät ajamalla Honkarinnettä niin ylös kuin pääset ja siitä polkua metsään. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa
Punaisen auringon laelta löytyy kello ja kalenteri. Kannattaa myös tutkia ympäristön kiviä, joiden merkinnät liittyvät taivaankappaleisiin. Planeetat Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus ovat saaneet omat pronssiveistoksensa. Tähtikuvioista ja kiintotähdistä tärkeimmät taas on merkitty kivien pintaan pronssireliefeillä. Perille löydät ajamalla Honkarinnettä niin ylös kuin pääset ja siitä polkua metsään. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa

Punaisen auringon tiilet on valittu Verkatehtaan purkutiilistä. Sen sisarteosta Mustaa aurinkoa (2007) voi tänä kesänä ihailla lähinnä koronarokotusten lomassa, sillä se koristaa Verkatehtaan lasipihan lattiaa.

Siihen on upotettu muun muassa Poltinahon asuinalueelta löydettyjä hylättyjä metalliesineitä. Teos kuvaa auringonpimennyksen hetkeä, jolloin auringon reunaan syntyy kirkas välähdys, eräänlainen timanttisormus.

Teoksen kolmas ja uusin osa, Sininen aurinko (2017) kohoaa Poltinaholla Rakuunankadun ja Kruununkadun risteyksessä. Kymmenestä hiotusta ja uurretusta luonnonkivestä koostuvasta kokonaisuudesta löytyy muun muassa kiveen uurrettu kartta kaupunkia halkovista väylistä. Nimensä teos on saanut vedestä. Kiviin on hiekkapuhallettu muinaisen järven rantaviivaa.

Teos oli alun perin tarkoitus tehdä Harvoilanmäeltä valituista kivistä, mutta lähes 10 vuodeksi venyneen tauon aikana valitut kivet ehtivät kadota. Korvaavat löytyivät kaupungin varastolta.

Moniaistista teosta voi paitsi katsella myös tunnustella tai kuunnella QR-koodin avulla.

 

Kuinka monesti olet ohittanut Hattelmalantiellä koulutuskeskus Tavastian edustalla sijaitsevan, metallinhohtoisen, tuulen tahdissa liikkuvan häkkyrän?

Pysähdy ensi kerralla katsomaan, sillä 60 turbiinista koostuva taideteos on nimeltään Myötätuuli ja se on arkkitehti Reijo Perkon käsialaa. Miehen kenties tunnetuin teos on Otaniemen teekkarikylän Dipolin pihalle vuonna 1968 toteutettu Käpy-veistos.

Myötätuuli paljastettiin vuonna 2009 Koulutuskeskus Tavastian juhliessa kymmenvuotistaivaltaan.

Lähes Hattelmalantien toisella puolella, asuntolahotelli Punaportin edustalla ohikulkijaa on vuodesta 1988 lähtien tervehtinyt kuvanveistäjä Matti Peltokankaan Kevät.

Mistään keväisen hempeästä teoksesta ei ole kyse, sillä punaisesta pallograniitista muotoiltu jyhkeä veistos oli ainakin paljastushetkellään maamme suurin yhtenäisestä kivilohkareesta tehty monumentti. Painoa sillä on noin 65 000 kiloa.

Kevät oli aikanaan Peltokankaan ensimmäinen julkinen kiviveistos. Sittemmin hän on toteuttanut esimerkiksi presidentti Lauri Kristian Relanderin muistomerkin Alhaalta ylös, sisältä ulos Helsingin Etu-Töölöön.

Reijo Perkon Myötätuuli- teosta kannattaa myös kuunnella. Se löytyy koulutuskeskus Tavastian rakennusten edestä osoitteesta Pellavatie 2. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa
Reijo Perkon Myötätuuli- teosta kannattaa myös kuunnella. Se löytyy koulutuskeskus Tavastian rakennusten edestä osoitteesta Pellavatie 2. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa

Lyhyen matkan päässä Keväästä ja Myötätuulesta, Myllymäen päällä, voi tutustua myös kuvanveistäjä Raimo Heinon Konerytmiin. Vanajaveden Opiston nykyisestä pihasta löytyvä teos on jo vuodelta 1971 ja se paljastettiin silloisen Hämeenlinnan teknillisen koulun pihalle.

Koneen osien rytmiikkaa kuvaavaa teosta on kutsuttu myös nimillä Humaltunut kampiakseli ja Teknillinen ratkaisu.

Moni on tietämättään kantanut itsekin mukaan paljon mitaleita ja juhlarahoja suunnitelleen Raimo Heinon taidetta, sillä hänen käsialaansa on myös lakan marjoja ja kukkia kuvaava reliefi, joka on kuvattuna suomalaiseen kahden euron kolikkoon.

Konerytmi (Raimo Heino 1971) koristaa nykyään Vanajaveden Opiston pihaa osoitteessa Puistokaarre 3. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa
Konerytmi (Raimo Heino 1971) koristaa nykyään Vanajaveden Opiston pihaa osoitteessa Puistokaarre 3. Kuva: Riikka Mäntyneva / HäSa

Käy katsomassa myös nämä

Jouset (Aimo Tukiainen 1963). Keksikatu 2-4, Kantola.

Muraali. (Guido van Helten 2017). Kantolan viljasiilot. Myllärinkatu 1.

Hämeenlinna ennen ja nyt (Jaakko Veuro 1967). Ystävyydenpuisto. Arvi Kariston katu 3:n kohdalla. Keskusta

Linjaali (Olli ja Riitta Jalonen, Marjukka Vainio 2004) Kävelykatu Reska. Raatihuoneenkatu 25.

Kohtaaminen (Pertti Kukkonen, 2004). Kävelykatu Reska. Raatihuoneenkatu 27.

Kartio (Neeme Külm 2020). Pysäköintitalo Pöölin sisäänkäynti. Vanainkatu 1. Asemanranta.

Lisää käyntikohteita löydät Hämeenlinnan taidemuseon sivuilta tästä linkistä.

Asiasanat

Menot