Kanta-Häme

Lähitapiolan pääekonomisti varoittaa: Saksan talouden heikkous iskee rajusti Suomeen

Lähitapiolan pääekonomisti Jari Järvinen pitää Saksan taantumaa jo todennäköisenä.
Jari Järvinen pelkää, että työmarkkinoilla tehdään nyt samat virheet kuin runsaat kymmenen vuotta sitten. Kuva: Pekka Rautiainen
Jari Järvinen pelkää, että työmarkkinoilla tehdään nyt samat virheet kuin runsaat kymmenen vuotta sitten. Kuva: Pekka Rautiainen

– Saksa voi välttää taantuman, mutta suhdanteiden heikkeneminen iskee joka tapauksessa rajusti Suomeen, sanoo Lähitapiolan varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.

Järvinen muistuttaa, että Suomen kaikki tärkeimmät vientimaat ovat nyt vaikeuksissa. Saksasta on viime aikoina saatu useita rajuja lukuja, jotka ennakoivat tuotannon heikkenemistä ja kasvun pysähtymistä.

– Pidän todennäköisenä, että Saksan talous on nyt taantumassa.

Jos maan bruttokansantuote laskee kaksi vuosineljännestä peräkkäin, kutsutaan tilannetta taantumaksi. Järvinen pitää Suomen taloustilannetta toistaiseksi vielä hyvänä.

Osakkeille ei vaihtoehtoa

Pörssit toipuivat alkuvuonna osittain pudotuksesta, joka koettiin viime vuoden lopulla. Helsingin pörssin kurssit ovat kuitenkin keväästä lähtien sahanneet hienoisessa liu’ussa alaspäin.

– Viime vuonna alipainotimme sijoituksissa osakkeita ja ylipainotimme korkosijoituksia. Korkosijoitukset antoivat hyvän tuoton, Järvinen kertoo.

Korkosijoitusten tuotot perustuivat siihen, että korot kääntyivät taas laskuun. Järvinen uskoo, että korkojen pohjakosketus saattaa olla parhaillaan käsillä.

Lähitapiola pitää nyt osakesijoituksia normaalipainossa, vaikka pörssiyritysten tulosten kasvuun ei uskota. Tulosten kasvu taittui jo viime vuonna.

– Osakesijoituksille ei ole selkeää vaihtoehtoa.

Euroopan keskuspankki EKP on pyrkinyt elvyttämään taloutta pitkään erittäin kevyellä rahapolitiikalla. Korot ovat pitkään olleet nollassa tai jopa sen alle. EKP jatkaa myös velkakirjojen ostamista.

Järvisen mukaan keskuspankkien mahdollisuudet tukea talouskasvua ovat nyt rajalliset. Hän kannattaa talouskasvun kiihdyttämistä infrainvestoinneilla.

– Nyt voisi olla hyvä hetki kokeilla koordinoitua finanssipoliittista elvytystä.

Lue myös: Valtiovarainministeriö heikensi talousennustettaan: Kasvu hidastuu lähivuosina alle prosenttiin ja työllisyystavoite karkaa ilman uusia toimia

”Millään ei hintalappua”

Järvinen ei sen sijaan kannata ”syömävelkaa” eli kulutusmenojen kasvattamista. Nollakorot ovat luoneet tunnelmaa, että menoja ja velkaa voidaan kasvattaa eri tasoilla miten tahansa.

– Uusi rahateoria, jonka mukaan millään ei ole hintalappua, on lähtöisin Yhdysvalloista.

Järvinen näkee tällaisesta ajattelusta merkkejä työmarkkinoilla, jossa on aloitettu neuvottelut uusista työehtosopimuksista. Teollisuuden liitot haluavat päästä irti kilpailukykysopimuksen heikennyksistä. Useat julkisten alojen liitot ovat ilmoittaneet vaativansa yksityisiä aloja suuremmat palkankorotukset.

– Emme kai ole tekemässä samoja virheitä kuin kymmenen vuotta sitten. Askelmerkit ovat nyt huolestuttavalla tavalla samankaltaiset.

Lähitapiolan pääekonomisti Jari Järvinen toteaa, että nollakoroilla on myös kielteisiä vaikutuksia taloudelle. Hänen mukaansa kymmenen vuotta voi ihmisestä tuntua pitkältä ajalta, mutta välttämättä se ei ole sitä kansantaloudessa.

– Missä vaiheessa sitten tulee kipupiste vastaan? HÄSA