Kanta-Häme

Lähtölaukaus eduskuntavaaleihin

Eurokampanjassa ja eduskuntakampanjassa on vissi ero.

– Kansalaisiin saa vain kevyen kosketuksen eurovaalikampanjassa, kun kierrettävänä on koko maa. Eduskuntavaalikampanjassa voi käydä muutamaan kertaan samoilla paikkakunnilla kampanjan kuluessa, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) pohtii.

Puoluetoveri Eero Vainiota ei ainakaan voi syyttää kampanjoinnin liian aikaisesta lopettamisesta. Hän teki vaalityötä Reskalla vielä sunnuntaina aamuyölläkin.

– Huolestuttaa, sillä niin monet nuoret sanoivat, etteivät tiedä mitään EU:sta, eivätkä sen vuoksi halua äänestää.

Vainio sanoo kampanjoineensa vain Hämeen vaalipiirissä, koska opiskelijabudjetti ei muuhun riittänyt.

Kaikissa maakunnissa

Koskinen kiersi koko maan ihan pohjoista myöten.

– Kävin kaikissa maakunnissa kampanjan kuluessa. Kun koko maa on vaalipiirinä, ilmoittelu ei voi olla kovin kattavaa. Jotkut ovat panostaneet tv-mainontaan, mutta itselläni ei nyt ollut sellaiseen varaa.

Meppiehdokkaana hän oli nyt ensimmäistä kertaa.

– Varmaan viisi vuotta sitten olisi ollut parempi tilanne lähteä ehdolle europarlamenttiin, koska ministeriajat olivat vielä paremmin kansalaisten muistissa. Silloin lapset olivat kuitenkin vielä liian pieniä ja lisäksi istuin varapuhemiehenä.

Pientä kritiikkiä Koskinen antaa omallekin puolueelle siitä, että kaikkiin television prime time -keskusteluihin nostettiin samat kärkiehdokkaina pidetyt henkilöt.

Sen sijaan varsinkin Ylen vaalikone saa Koskiselta kiitosta.

Ukraina pinnalla

Kampanjan alkuvaiheissa Ukrainan ja Krimin kysymys nousi esille kaikissa tilaisuuksissa.

– Nyt parin viime viikon aikana on kyselty myös esimerkiksi EU-tukipaketeista mm. Kreikalle. Toisena teemana aina nousee se, että EU:n koetaan säätelevän liiankin tiukasti pikkuasioita, Koskinen sanoo.

EU-parlamentin vaalia siirrettiin Pohjoismainen ehdotuksesta kesäkuulta toukokuulle ainakin tämän kerran.

– Toiveena on ollut, että vaali siirrettäisiin pysyvästi johonkin toukokuun alkupuolelle.

Johannes Koskinen keräsi varsin kohtalaisen äänipotin, lähemmäs 16 000 ääntä, Eero Vainiokin sai noin 4 000 ääntä.

Molemmat ehdokkaat valittavat sitä, että alhainen äänestysprosentti merkitsee aina tappiota demareille.

– Tosin varmasti siinä on protestia hallituspolitiikkaa kohtaan myös.

Ensi vuonna vuorossa ovat eduskuntavaalit. Näyttää vahvasti siltä, että sekä Koskinen että Vainio ovat niissäkin ehdolla. (HäSa)