Kanta-Häme

Lainakatto astuu voimaan

Heinäkuun alussa voimaan tulevan asuntolainan lainakaton myötä pankit saavat myöntää asuntolainaa korkeintaan 90 prosenttia asunnon hinnasta ja ensiostajan tapauksessa 95 prosenttia.

Asunnon ostajalla on siis oltava 10 prosenttia asunnon hinnasta säästössä tai hänen on esitettävä vastaava määrä vakuuksia. Ensiostajan tapauksessa säästöjen tai vakuuksien määrä on 5 prosenttia. Pankit ovat kuitenkin jo valmiiksi toimineet pääosin lain hengen mukaisesti, joten lainakatto ei aiheuta suuria muutoksia lainapolitiikassa.

Lammin Säästöpankin toimitusjohtajan Markku Moilasen mukaan suurin lainakaton tuoma muutos on henkilötakauksen loppuminen.

– Tähänkin mennessä harva asiakas on voinut ostaa asunnon kokonaan lainalla. Henkilötakauksen loppuminen on paljon isompi muutos, Moilanen sanoo.

Jatkossa henkilötakausta ei enää hyväksytä vakuudeksi. Vakuuksiksi kelpaavat esimerkiksi rahasto-osuudet, osakesijoitukset, kesämökki, toinen asunto tai valtiontakaus. Moilasen mukaan henkilötakauksen loppuminen iskee pahiten väestönosaan, jolla ei ole runsaasti varallisuutta, eli käytännössä nuoriin ensiasunnon ostajiin.

– Moni nuori on ostanut asunnon vanhempien henkilötakauksen avulla. Nyt se ei ole mahdollista, vaan vanhemmilla täytyy olla reaalivakuuksia, Moilanen sanoo.

Moilanen pitää mahdollisena, että tämä lisää kulutusluottojen käyttöä.

– Mikään ei estä maksamasta vakuutta kulutusluotoilla. Silloin mennään ojasta allikkoon, Moilanen sanoo.

Finanssivalvonta antoi vuonna 2010 suosituksen 90 prosentin luototusasteesta. Moilasen mukaan Lammin osuuspankissa on pääsääntöisesti noudatettu suositusta, mutta siitä on ajoittain tehty poikkeuksia perustellusta syystä.

Danske Bankin Hämeenlinnan pankinjohtajan Lassi Sorrin mukaan lainakatto ei muuta pankin nykyisiä käytäntöjä, sillä Hämeenlinnan konttorilla on jo vuosien ajan toimittu lainakaton periaatteiden mukaan.

– Meillä on hyvin harvoin poikettu Finanssivalvonnan suosituksesta, Sorri sanoo.

Laki lainakatosta säädettiin asuntomarkkinoiden kuumentumisen ja kansalaisten velkaantumisen estämiseksi. Sorrin mielestä positiivinen luottorekisteri olisi parempi keino valvoa ylivelkaantumista kuin lainakatto. Positiivinen luottorekisteri kertoisi kansalaisten velkojen kokonaissummat. Tällainen rekisteri on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Handelsbankin Hämeenlinnan konttorinjohtaja Jarkko Pöysti kertoo, että lainakatto ei muuta käytännössä mitään Handelsbankenin käytäntöjä. Lainaa ei ole myönnetty ilman reaalivakuuksia, eikä lainahakemus ei ole voinut olla pelkästään henkilötakausten varassa.

Pöystin mukaan lainakaton tulo on näkynyt erityisesti ensiasunnon ostajille suunnatun asp-lainan eli asuntosäästöpalkkiolainan kysynnän kasvuna. Lainakatto ei muuta asp-lainan ehtoja, mutta nyt säästämisen tullessa pakolliseksi asp-lainan ehdot tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon.

Asp-laina on valtion tukema 18-39-vuotiaille asunnon ensiostajille suunnattu asuntosäästämisen muoto, jossa erikseen perustettavalle asp-tilille säästetään 10 prosenttia ostettavan asunnon hinnasta.

Pankki maksaa asp-tilille vuosittain yhden prosentin verotonta korkoa koko laina-ajalta ja lisäksi lisäkorkoa enintään viiden vuoden ajalta. Asp-säästäjä on myös oikeutettu valtiontakaukseen.