Kanta-Häme

Laitokset eivät innosta lautakuntaa

Kaksi valtuustoaloitetta ikäihmisten asumisesta ja pitkäaikaishoivasta oli ikäihmisten lautakunnan käsittelyssä keskiviikkona. Tosin mihinkään toimenpiteisiin ne eivät näillä näkymin johda.

Ritva Oinonen (vas.) esitti usean muun valtuutetun tukemana lähes vuosi sitten valtuustossa, että vanhusten pitkäaikaishoivan paikkojen vähennystavoitteesta luovuttaisiin.

Tavoite on vähentää viisi pitkäaikaishoivan paikkaa kuukaudessa vuoteen 2015 mennessä.

Ikäihmisten lautakunta esittää asiasta laajan selvityksen kaupunginhallitukselle. Vastauksessaan lautakunta muistuttaa, että Hämeenlinna on toteuttanut vanhustenhuollossa perusteellisia uudistuksia. Ne noudattelevat valtakunnallisia linjauksia ja on toteutettu etupainotteisesti.

Hoivapaikkojen määrä on vähentynyt noin 2,5 paikkaa kuukaudessa. Ne ovat kuitenkin muuttuneet laitostyyppisistä asumistyyppisiksi, mikä on yksi tavoite.

Maksut vaihtelevat

Hoivan painopistettä on siirretty varhaisempiin palveluihin. Lautakunnan näkemys on, ettei tahti ole ollut liian nopea. Samalla muistetaan, että moniin pulmiin, kuten siirtoviivemaksuihin, on jo löytynyt ratkaisuja.

Siirtoviivemaksuthan syntyvät siitä, että keskussairaalassa makuutetaan potilaita turhaan, koska jatkohoitopaikoista on ollut pulaa. Viime vuonna tätä jonottamista saatiin kuitenkin vähennetyksi huomattavasti.

Ritva Oinonen perusteli aloitettaan sillä, että ihmiset, jotka ovat joutuneet odottamaan hoivapaikkaa pitkään ja heitä on pompoteltu paikasta toiseen.

Käytännössä suuri osa pitkäaikaishoivasta on siirtynyt yksityisiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Vaikka hoiva on samantyyppistä, asiakasmaksut vaihtelevat suuresti sen mukaan, lasketaanko asiakkaan olevan laitospalveluiden ja avopalveluiden piirissä.

Tässä lautakunta toteaa odottavansa lainsäädäntöä, joka yhdenmukaistaisi maksukäytäntöjä.

Uudenlaisia vaihtoehtoja

Mauri Ojamäki (sd.) ja useat muut valtuutetut tekivät viime toukokuussa aloitteen oman asumispalveluyksikön rakentamisesta kantakaupunkiin huonokuntoisille ikäihmisille.

Tässäkin aloitteessa viitataan siirtoviivemaksuihin ja siihen, että hoitopaikkojen tarve kasvaa lähitulevaisuudessa eikä suinkaan vähene.

Lautakunnan vastauksessa viitataan siihen, että pitkäaikaisia ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on yli 75-vuotiaille noin 700, kun valtakunnallisten tavoitteiden mukaan niitä tarvittaisiin vain noin 550. Vuoteen 2020 mennessä tuo tarve kasvaa 650:een.

Lautakunta painottaa, että kotona asumista tukevia toimia lisätään koko ajan valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti. Tältä pohjalta kantakaupungissa ei ole tarvetta ympärivuotokautisen hoivan lisäyksikölle.

Sen sijaan esteettömille ja yhteisöllistä lisääville asumisen vaihtoehdoille kysyntää olisi. Näistä esimerkkinä ovat Iittalaan ja Lammille suunnitellut hyvinvointikeskukset. Niihin on tulossa erilaisia iäkkäille ihmisille sopivia asumisen muotoja.

Lisäksi Vanhusten asuntosäätiö suunnittelee uuden vuokratalon rakennuttamista Keinusaaren kakkosalueelle. (HäSa)