Kanta-Häme

Laki on pesivän ja rauhoitetun lokin puolella

Lokit tekevät paluuta. Monen kaupunkilaisen kiukkusuoni alkaa kiristyä kesää kohti.

Laissa sanotaan, että lokkeja ei saa häiritä maaliskuun alussa alkaneella pesimäkaudella, joka jatkuu heinäkuun loppuun saakka.

– Harmaalokit ovat jo nyt pesäpaikoilla, ne ovat pari viikkoa etuajassa. Kalalokit myös. Naurulokkien muutto on käsillä, lintuharrastaja Jouko Astor kertoo.

Isännöintitoimistot saavat lokeista valituksia useimmiten kesäisin, jolloin lokkiyhteisö pitää meteliä, syöksyy puolustaakseen omiaan ja pommittaa ulosteilla kaikkea mahdollista.

Mahdolliset torjuntatoimenpiteet talojen katoilla pesivien lintujen osalta täytyisi hoitaa ennen kuin linnut alkavat munia.

– Asiakasnäkökulmasta ne vaikuttavat yleiseen siisteyteen ja viihtyvyyteen. Lokit sotkevat ikkunoita, parvekelasituksia ja parkkipaikalla olevia autoja, luettelee Isännöintitoimisto Reim Hämeenlinna oy:n toimitusjohtaja Marko Hellevaara.

Taloyhtiöiden näkökulmasta lokeista koituva haitta kohdistuu rakennuksiin.

– Ongelmana on, että räystäskourut tukkeutuvat lintujen jätöksistä.

Myös vanhojen talojen tasakatot ovat lokkien suosiossa. Usein niiden päällyste on singelisoraa, joka ei piki- tai peltikaton tavoin kuumene auringossa.

Reim isännöi 150 kiinteistöä Hämeenlinnan kantakaupunkialueella. Toimenpiteitä on tehty ongelmallisimmissa kohteissa.

– Lokkeja on torjuttu lisäämällä katoille verkotuksia ja lintupiikkejä, jotka estävät lokkia istahtamasta tietylle paikalle.

Kokeilussa ovat myös niin sanotut tulikupit. Tulella hätyyttämisestä tai eläimen polttamisesta ei kuitenkaan ole kyse.

– Tulikupeissa on geeliä, jota lintu kavahtaa. Teho perustuu siihen, että lintu näkee eri tavalla kuin ihminen. Linnunsilmin geeli muistuttaa tulta.

Joissakin kerrostaloissa lokit ovat pyrkineet pesimään parvekkeille, jolloin asukkailla ei ole ollut niihin asiaa.

– Lasitukset torjuvat hyvin. Jos niitä ei ole, niin parvekkeen voi verkottaa kaiteesta kattoon, sanoo vastaava isännöitsijä Eija Rämö Realia Isännöinnistä.

Tasakatoilta huolto on käynyt hävittämässä pesiä ennen muninta-aikaa. Pesää, jossa on jo munia, ei saa häiritä tai tuhota.

– Ei toimenpide kuitenkaan tunnu tehoavan, sillä lokki palaa nopeasti tekemään uutta pesää samoille sijoille.

Hellevaara ei usko, että lintuja saataisiin karkotettua kokonaan pois.

– Ei lokkien määrä laske. Kun ne karkotetaan yhden talon katolta, asettuvat ne seuraavaksi naapuritaloon.

Samoilla linjoilla on Astor.

– Kysymys ei kuulu, kuinka ne saadaan häädettyä, vaan mihin ne muuttavat seuraavaksi.

Vihaisia lokkeja ei ole, vaikka siltä saattaa kaupunkilaisesta tuntua, Astor huomauttaa.

– On hyvin poikkeuksellista, että lokki kävisi ihmiseen kiinni. Tiira sen sijaan saattaa kopauttaa, siis hyvin ihmismäistä käytöstä.

Pesimäaikaan linnut puolustavat pesäänsä ja tekevät pelotteluhyökkäyksiä.

– Puolustaessaan poikasiaan ne tekevät syöksyjä ja pitävät kohteliaasti meteliä varoitusmielessä. HÄSA