Kanta-Häme Hämeenlinna

Laki suojaa lentävää nisäkästä – Lepakoiden häätämiseen vaadituille poikkeusluville on viitattu kintaalla Hämeessä

Lepakoiden karkottaminen vaikkapa omalta kesämökiltä voi vaatia poikkeusluvan. Lupaperiaatteissa on ely-keskuskohtaisia eroja. Hämeen ely-keskuksen alueella pykälistä on joustettu.
Yleensä lepakoista ei ole mitään harmia, joten niiden häätäminen on tarpeetonta. Tämä lepakko löytyi lepäämästä lautakasasta. Kuva: Soile Toivonen
Yleensä lepakoista ei ole mitään harmia, joten niiden häätäminen on tarpeetonta. Tämä lepakko löytyi lepäämästä lautakasasta. Kuva: Soile Toivonen

Lepakoiden häätämiseen vaadittuja poikkeuslupia on katsottu läpi sormien Hämeen ely-keskuksen alueella.

– Henkilökohtainen toimintamallini oli, etten välttämättä edellyttänyt lupaa. Olen tehnyt näin viranomaistyötä ja ihmisten elämää helpottaakseni, kertoo lupa-asioita Hämeen ely-keskuksessa aikaisempina vuosina hoitanut ylitarkastaja Esa Pynnönen. Pynnönen on nykyään ympäristöministeriön palveluksessa.

Poikkeusluvan myöntämisperiaatteissa on Pynnösen mukaan ely-keskuskohtaisia eroja. Virallisesti lupa lepakoiden rakennuksesta hävittämistä varten voidaan myöntää vain silloin, kun tapaukseen liittyy selviä haittoja.

– Ilmiselvissä tilanteissa ei Hämeessä ole vaadittu poikkeuslupaa, Pynnönen sanoo.

Tarve karkottamiseen voi tulla ajankohtaiseksi kesämökillä, sillä osa lepakkolajeista hakeutuu puutalojen ullakoille ja muihin suojaisiin paikkoihin kesäksi. Lepakoiden häätäminen asuintiloista on perusteltua, sillä ne voivat tuoda mukanaan ludeongelman ja ulosteesta aiheutuvan hajuhaitan.

– Lupa myönnettäisiin joka tapauksessa terveyssyiden perusteella hajuhaittojen tai luderiskin takia.

Poikkeuslupa pitäisi olla jo ennen remontin aloitusta

Viranomaisen lupa voi olla tarpeen myös, jos aikoo tehdä kesämökillä kattoremontin ja mökin välikatossa asustaa lepakoita.

– Rakennuksissa tilanne on hankala. Jos kaikkien pykälien mukaan mennään, niin poikkeuslupaa pitäisi hakea ennen kuin alkaa remontoida paikkaa, jossa on lepakoita, Pynnönen kertoo.


Lepakoiden häätämisen taustalla on terveydellinen syy.


Lepakot käyttävät vuodesta toiseen samoja suojapaikkoja ja saalistusalueita, ellei niissä tapahdu merkittäviä muutoksia. Lepakko on direktiivilaji, ja lupa vaadittaisiin, jos sen lisääntymis- tai levähdyspaikkaa heikennetään tai häiritään. Toisaalta rakennuksen omistajalla on oikeus ja velvollisuus pitää rakennus asuttavassa kunnossa.

Mikäli mökillä on lepakoita, se huomataan usein loppukesästä. Samalla voi herätä pelko lutikoista. Pynnönen arvioi, että useimmiten tapaukset hoidetaan ilman yhteydenottoa ely-keskukseen.

Lepakoiden häätämisen taustalla on luteiden takia terveydellinen syy. Poikkeusluvan saaminen voi silti olla pitkä prosessi. Pynnönen neuvoo tukkimaan lepakoiden käyttämät kulkureiät, kun lepakko on syksyllä poistunut rakennuksesta. Lisäksi eristysvillat, joissa lepakot ovat viihtyneet, on syytä vaihtaa.

– Usein ongelma hoituu sillä, ja lepakot etsivät toisen paikan, Pynnönen sanoo.


Välillä lisääntymisyhdyskunnat ovat poikkeuksellisen suuria.


Kesän aikana lepakoiden kulkuaukkoja ei tule tukkia, jotta lepakot eivät jäisi satimeen piiloonsa. Lepakot eivät normaalisti talvehdi taloissa, vaan siirtyvät syksyllä kellareihin tai luoliin, joissa talvehtimisolosuhteet ovat paremmat.

– On tyypillistä, että lepakoilla on kesän aikana useita piiloja. Jos kesän aikana yksi tuhoutuu, se ei ole täysi katastrofi. Emot pystyvät kantamaan aika isotkin poikasensa mukanaan, lepakkotutkija Ville Vasko sanoo.

Iso lisääntymisyhdyskunta ei välttämättä löydä uutta piiloa

Lepakot elävät lisääntymisyhdyskunnissa yleensä vain touko–kesäkuun vaihteesta heinä–elokuulle, minkä jälkeen yhdyskunnat hajaantuvat. Välillä lisääntymisyhdyskunnat ovat poikkeuksellisen suuria. Ne ovat niitä, joista haitakin tulevat ja joista ihmiset haluavat päästä eroon.

– Isompi yhdyskunta ei kuitenkaan kovin helposti löydä uutta paikkaa, Vasko kertoo.

Mikäli lepakoiden kulkureittien tukkimisesta potee huonoa omaatuntoa, voi mökin pihalle asentaa lepakkopönttöjä. Näin lepakot saattavat siirtyä ihmisasumuksesta lepakkopönttöihin. Lepakkopönttöjen asuttamisessa saattaa kuitenkin vierähtää muutama vuosi. HÄSA

Jutussa on käytetty lähteenä Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kokoamaa tietopakettia lepakoista.

Lepakot ovat rauhoitettuja eläimiä

Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain 38 §:n mukaan rauhoitettuja.

Lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV (a) lueteltuihin lajeihin.

Luonnonsuojelulain 49 §:n mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Lepakot ja ely-keskus

Lepakoiden karkottamiseen tai niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen on hankittava ely-keskuksesta poikkeuslupa.

Lepakon aiheuttamista haitoista voi hakea korvausta ely-keskukselta materiaalikustannusten osalta. Työkustannuksia ei nykysäännösten mukaan korvata.

Lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry ja ely-keskus

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic