Kanta-Häme

Lammaskallion salainen luola louhitaan ympäristöä säästäen

Katuman asukasyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Ahonen oli pettynyt keskiviikkoisen Lammaskallion luolaa koskeneen asukastilaisuuden yleisömäärään.

Raatihuoneelle tuli asiantuntijoita kuuntelemaan kolme katumalaista. Neljäs yleisön edustaja oli kantaverkkoyhtiö Fingridistä, jonka voimalinja kulkee 150 metrin päässä tulevasta työmaasta.

– Kyllä sitten löytyy valittajia, kun koneet ajavat työmaalle, valisti Seppo Ahonen luolan suunnittelijoita.

Luolatyömaan aikataulu on tarkentumassa, mutta tarkkaa töiden aloitusajankohtaa ei tiedetä. Rakentaminen varmistui viime kesänä.

– Louhintatyöt alkanevat ensi marras-joulukuussa ja kestävät noin vuoden, kertoo pääsuunnittelija Pöyryn Mika Kivistö.

Hukkalämmön kohtalo avoin

Neuvottelut luolassa aikanaan tuotetun hukkalämmön kohtalosta ovat Kivistön mukaan kesken. Laitos tarvitsisi myös vastavuoroisesti jäähdytystä eli kaukokylmää.

– Suunnitelmiin on otettu mukaan vaihtoehtona liuosjäähdytinkenttien rakentaminen, kertoo Mika Kivistö. Kentät tulisivat suuaukkorakennukset ja ulostulotunnelin läheisyyteen.

Sisätyöt luolassa sen valmistuttua kestävät Mika Kivistön mukaan puolestatoista vuodesta kahteen, eli Lammaskallion luola on käyttökunnossa noin vuonna 2017.

Mika Kivistö painottaa, että Lammaskallion ympäristö säilyy mahdollisimman hyvin nykyisellään. Esimerkiksi puita hakataan vain sen verran mitä rakentaminen ja kulkuväylät vaativat.

Maanpäälliset vaikutukset ovat vuodentakaisista suunnitelmista pelkästään vähentyneet. Esimerkiksi alueen polut säilyvät reiteillään ja katkeavat vain Katistentien lähelle tulevan suuaukkorakennuksen kohdalla.

– Virkistyskäyttö säilyy vähäisin muutoksin.

Katselmukset ennen louhintaa

Räjäytysyhtiö Finnrockin Lauri Fagerströmin mukaan myös räjäytystyöt ja louhinta pyritään hoitamaan siten, että ne tuottavat mahdollisimman vähän haittaa alueen asukkaille ja ympäristölle.

– Ympäristöselvitys on työn alla.

Töihin liittyvät katselmukset alueen kiinteistöissä pääasiassa Katumantien molemmin puolin ja ulottuen aina Katuman päiväkotiin alkavat aikaisintaan kesällä.

– Katselmukset eivät ole lakisääteisiä, eikä niistä pidä päätellä, että vahinkovaara kiinteistöissä olisi mitenkään erityisen suuri, huomauttaa Fagerström.

Katselmusten on Lauri Fagerströmin mukaan havaittu vähentävän epäselvyyksiä. Niiden yhteydessä huolehditaan muun muassa herkkien laitteiden kuten tietokoneiden tärinävaimennuksesta.

– Yleisin vahinko räjäytystöiden yhteydessä on heikosti kiinnitettyjen esineiden putoaminen seiniltä.

Sen sijaan esimerkiksi televisiot ja kodinkoneet eivät ole Finnrockin Fagerstömin mukaan tärinäherkkiä.

Esimerkiksi Helsingissä on tehty isoja räjäytystöitä aivan kaupungin keskustassa jopa kiinteistöjen alla.

– Lammaskallion päällähän ei taloja ole, ja räjähdysten tärinävaikutukset vähenevät etäisyyden kasvaessa.

Yleisökysymykseen, onko Vanajan kirkko vaarassa, Lauri Fagerström rauhoitteli, että kirkko on turvallisen kaukana.

Pääosa työstä kallion uumenissa

Avolouhintaa on vain aukkojen avaamisen aikaan, eli mahdollinen kivien sinkoiluriski rajoittuu töiden alkuun.

– Täkkäysten pitää olla silloin kunnossa.

Luolan suuaukko on suunnattu asutuksesta poispäin, mikä vähentää avolouhintavaiheen räjäytysten paineiskujen haittavaikutuksia.

Lauri Fagerström painottaa, että pääasiassa louhinta räjäytyksineen tapahtuu kuitenkin kallion uumenissa.

– Porausmelua ei pitäisi juuri kuulua.

Asukasyhdistys haluaisi luolaan

Katuman asukasyhdistyksen Seppo Ahonen suhtautuu tyynesti kallionlouhintaan, mutta ei mitenkään erityisesti iloitse siitä.

Asukasyhdistyksen johtokunta haluaisi Ahosen mukaan päästä sopivassa vaiheessa tutustumaan luolaan.

– Haluamme ilman kameroita nähdä, millainen tila sinne oikein rakennetaan.

Pöyryn Mika Kivistö lupasi viedä terveiset eli toiveen eteenpäin.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan kaikille halutaan antaa mahdollisuus saada tietoa rakennustyöstä, vaikka luolan käyttötarkoitus onkin salainen.

– Se voidaan sanoa, että luolaan tulee valtion toimintaa, mutta ei puolustushallinnon, Isosuo raottaa.

Tiistaina Finnrockin Lauri Fagerström ei voinut esimerkiksi kertoa, paljonko kalliosta louhitaan kiveä. Satatuhatta vai miljoona rekkakuormaa? Melkoinen rekkaralli Katuman ahtaaseen kiertoliittymään on ensi talven lumilla tulossa. (HäSa)