Kanta-Häme Hämeenlinna

Lammilainen on lammilainen viimeiseen hengenvetoon asti – Kuntaliitos ei tehnyt Tapani Elovirrasta hämeenlinnalaista

Hämeenlinnan ja Padasjoen rajan tuntumassa asuva Tapani Elovirta ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa hämeenlinnalaiseksi kuntaliitoksesta huolimatta. Eikä aiokaan muuttua.
Tapani Elovirran kotipaikka sijaitsee Nerosjärven rannalla Hämeenlinnan Lammilla Neroskulmalla. Eloranta kertoo nostavansa järvestä kosolti kuhaa. Hänen harrastuksiinsa kuuluu myös metsästys. Kuva: Esko Tuovinen

Neroskulmalle kiermurteleva kylätie on hiljainen. Puheet maaseudun autioitumisesta ovat käyneet täällä toteen. Vain muutamassa talossa asutaan Neroskulmantien Hämeenlinnan-puoleisen osuuden varrella.

Hetki sitten ohi ajanut auto on pysäköitynä Nerosjärven rannassa sijaitsevan tontin pihaan. Kiinteistö sijaitsee vain parinsadan metrin päässä Padasjoen kunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan rajasta.

Talon porstuasta astuu ulos vieraisiin huomionsa kiinnittänyt mies. Uteliaisuus voittaa hämäläisen jäyhyyden, ja mies esittäytyy Tapani Elovirraksi – 65-vuotiaaksi viime toukokuussa eläkkeelle jääneeksi metsuriksi, joka asuu nyt yksin kotipaikassaan noin viiden hehtaarin tontilla.

 

Elämäntarina tipahtelee verkkaisesti sana sanalta.

– Synnyin Padasjoella. Tämä talo on ostettu 1970-luvun alussa. Asuin täällä vanhempieni ja kahden sisareni kanssa. Jäin tähän yksin asumaan neljä vuotta sitten, kun isä kuoli.

Tontti viettää kauniisti Nerosjärveen, jonka rannassa on vielä lumettoman marraskuun lopussa soutuvene.

– Täytyy laittaa verkot järveen nyt kun se jäätyy. Täältä tulee paljon kuhaa.

Hetki muistellaan lapsuutta.

– Ei täällä oikein ollut mitään tekemistä. Talvella hiihdettiin. Jaa luistelinko? Hyi, pois se minusta! En minä pysynyt luistimien päällä, Elovirta nauraa.

Elämänsä Elovirta on elänyt sinkkuna.

– Jaa-a, en tiedä miksi. Kulutan aikaani katselemalla telkkaria, muttei sieltäkään mitään tule. Joka päivä lämmitän saunan, mutta järveen en vapaaehtoisesti mene.

 

Tapani Elovirta ei ole koskaan miettinyt Neroskulmalta muuttamista.

– Täällä saa asua rauhassa. Ei tule riitaa, kun ei ole naapureita. Voin vaikka laulella yksikseni, eikä kukaan kuule, Elovirta hihittää.

Vaikka Lammin kunta sulautui Hämeenlinnan kaupunkiin jo kymmenen vuotta sitten, Elovirran sielu on edelleen lammilainen.

Hän vastusti suur-Hämeenlinnaa sen syntyessä ja vastustaa yhä.

– Se on ihan päin peetä! Vastustan kuntaliitosta edelleen. Se tehtiin salassa. Ei kysytty kuntalaisilta. En koe itseäni hämeenlinnalaiseksi, vaan lammilaiseksi.

– Kaikki palvelut lähtivät täältä Lammilta pois. Onneksi terveyskeskus jäi vielä toistaiseksi. Ei meitä (liitoskuntien asukkaita) päättäjät arvosta, paitsi silloin, kun maksamme veromme.

 

Kanta-Häme vaihtuu Päijät-Hämeeksi Neroskulmantietä edettäessä etelän suunnasta. Kuva: Esko Tuovinen

 

Vaikka Tapani Elovirta asuu lähellä niin Päijät-Hämeen kuin Pirkanmaan maakuntien rajoja, “isossa kaupungissa” asiointi suuntautuu kanta-Hämeenlinnaan Lahden tai Tampereen sijaan.

Kantakaupungissa hän asioi harvemmin kuin kerran puolessa vuodessa.

– Viimeksi kävin katsastamassa siellä auton. Keskussairaalaan täytyy mennä Hämeenlinnaan.

Arkiasioinnin, kuten pankkiasiat sekä apteekissa ja kaupassa käynnin, hän hoitaa Lammin kirkonkylässä.

– Kauppakeskus Tuulosessa käyn hyvin harvoin. Kauppaan Lammin kirkolle on 28 kilometriä, eli sinne ja Tuuloseen on melkein sama matka.

Oletko käynyt koskaan Kauppakeskus Goodmanissa?

– En! En tarvitse sieltä mitään.

 

Elovirta osoittautuu keskustelun edetessä kyläaktiiviksi.

Hän toimii puheenjohtajana perinteikkäässä Nerosjärven pienviljelijäyhdistyksessä.

– Teemme retkiä teatteriin ja käymme katsomassa nähtävyyksiä sekä järjestämme kilpailuja.

Elovirran lempipuuhaa on metsästys. Hän toimii puheenjohtajana myös metsästysseura Porraskosken Erässä.

– Metsästän kaikkea mahdollista. Mieluiten kanalintuja, mutta kun niitä ei enää oikein ole. Käyn jänismetsällä, ja nyt olin hirvimetsälläkin vieraana.

Kaverina metsästysretkillä on ollut vuosikymmenten varrella useampia suomenpystykorvia, mutta tällä hetkellä koirankoppi on tyhjillään.

Metsästyksen lisäksi Elovirta nauttii kalastuksesta.

– Nerosjärvi on hyvä kalavesi. Haluatteko kuulla hyvän kalajutun?

– Kaverit kysyivät, paljonko kaloja on tullut. Sanoin, että hyvin – järven pintakin laski 30 senttiä, Elovirta nauraa kihertää.

 

Maaseudun autioituminen saa Tapani Elovirran vakavaksi. Hän on koko ikänsä asunut Neroskulmalla ja joutunut seuraamaan, miten talo talon jälkeen tyhjenee. Kuva: Esko Tuovinen

 

Puhe maaseudun autioitumisesta vakavoittaa Tapani Elovirran.

– Se on ollut täälläkin havaittavissa. 60 vuotta sitten täällä oli paljon asukkaita ja kylä oli vireä. Taloja on paljon tyhjentynyt. Se on surullista. Osa on muuttanut pois, ja osa on lähtenyt luontaisen poistuman kautta.

Vajaa vuosi sitten eläköitynyt Elovirta kertoo, että vanheneminen yksin ei pelota.

– En halua mihinkään hoitopaikkaan. Toivon, että saisin elää täällä loppuun asti. Tuolla Lammin kirkon nurkalla on minulle paikka, jonne minut viedään varmaan saappaat jalassa, Elovirta virnistää viitaten hautausmaahan. HÄSA

 

Suur-Hämeenlinna 10 vuotta

Väkiluku 67 674

Maapinta-ala: 1786 km2, vesipinta-ala 246 km2

Pohjois-eteläsuunnassa pisin etäisyys 63,8 km

Itä-länsisuunnassa pisin etäisyys rajalta rajalle on 81,5 km

Läntisin paikka: Kalvolan Kokkijärvi, itäisin Lammin Vestola, eteläisin Rengon Keravalammi ja pohjoisin Lammin Lehtimäki Nerosjärven pohjoispuolella.

Kaupungin ympärysmitta: 455 km

Tuloveroprosentti (2017): 20,75

Naapurikunnat: Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski

Kylä maakuntien rajalla

Neroskulmalla eletään Padasjoen ja Lammin sekä toisaalta myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla.

Lammin Lieson kylä siirrettiin 1400-luvulla tehdyn päätöksen mukaisesti osaksi Padasjokea vuoden 1928 alussa. Padasjoen lounaisosaan syntyi kylä, jonka postiosoitteeksi tuli 1940-luvulla Neroskulma ja se vakiintui myös kylän kutsumanimeksi.