fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Lammilainen Pekka Kääriäinen otti askeleen kohti unelmaansa – Perinteinen sahtimaltaan teko palaa Suomeen

Poikkeamislupa savumallastamon rakentamiseksi vauhditti pitkäaikaista projektia eteenpäin.
Lammin Sahdin Pekka Kääriäinen katsoo kohti rantaa, jolle uusi savumallastamo on tarkoitus pystyttää. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Hämeenlinnan Lammilla Pekka Kääriäinen työstää projektia, jonka tarkoitus on luoda Suomen ainoaa perinteisellä menetelmällä tehtyä sahtimallasta.

Lammin Sahdin perustaja Kääriäinen kertoo projektin olevan hänen pitkäaikainen unelmansa.

Kääriäinen sai maanantaina 21. kesäkuuta kaupunginhallitukselta poikkeamisluvan, joka mahdollistaa 46,5 neliön savumallastamon rakentamisen.

Savumallastamo on tarkoitus rakentaa rantatontille, jolla sijaitsi ennen Ali-Äijälän talo ja pihapiiri. Pihapiirin rakennukset siirrettiin vuonna 1906 viereiselle mäelle, jossa Lammin Sahti tällä hetkellä toimii.

– Tavallaan se palaa juurilleen, kertoo Kääriäinen.

Seuraavaksi mallastamon rakennus etenee rakennuslautakuntaan.

– Meillä ei ole estettä aloittaa rakentamista, kunhan saamme rakennusluvan.

Perinteitä kunnioittaen

Kääriäisen suunnitelmissa on valmistaa mallasta perinteisellä menetelmällä lattialla idättäen.

Ensin mallas liotetaan tiinussa muutaman päivän. Sen jälkeen se levitetään lattialle, josta se idätyksen jälkeen siirretään kuivatukseen tulevan mallastamon parvelle. Kuivatus tehdään savulla matalassa lämmössä.

Lammilainen Pekka Kääriäinen opetteli sahdin teon naapurin avustuksella hankkiutuessaan jo 14-vuotiaana tämän oppeihin. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Lammilainen Pekka Kääriäinen opetteli sahdin teon naapurin avustuksella hankkiutuessaan jo 14-vuotiaana tämän oppeihin. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Kääriäinen arvioi, että valmiiseen mallastamoon mahtuu noin 500 kiloa mallasta kerrallaan.

– Mallas pitää kääntää idätyksen aikana kaksi kertaa päivässä noin viikon ajan. Se on se syy miksi maailmalla ei tehdä mallasta enää perinteisellä menetelmällä, muuten kuin kuriositeettina.

Hänen mukaan kaikki tullaan tekemään manuaalisesti ja perinteitä kunnioittaen. Esimerkiksi käytettävä ohramallas voisi olla viereiseltä pellolta.

– Projekti liittyy siihen, että maltaan tekotaito on kadonnut maataloista kokonaan. Olemme siirtyneet teolliseen maltaaseen, joka on paljon halvempaa.

“Ei sahdista koskaan mitään isoa tuotetta tule”

Tulevaisuudessa Kääriäinen aikoo esitellä mallastamoa kansainvälisesti ja hyödyntää sitä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena.

– Tiedän, että se kiinnostaa ihmisiä. Sen takia haluan tehdä kaiken alkuperäisellä tyylillä. Sahti tunnetaan maailma todella hyvin, mutta ei sahdista koskaan mitään isoa tuotetta tule.

Lammin Sahdin tiloista löytyy maalaus vanhasta Ali-Äijälän tilasta, jonka paikalle uusi savumallastamo nousee. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Lammin Sahdin tiloista löytyy maalaus vanhasta Ali-Äijälän tilasta, jonka paikalle uusi savumallastamo nousee. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Savumallastamon tekeminen ei kuitenkaan suoraan tule olemaan osa Lammin Sahdin liiketoimintaa, sillä Kääriäisen mukaan perinteisellä menetelmällä sen tekeminen ei ole kannattavaa.

Projektin toteuttaa Maaseudun ystävät ry, jonka puheenjohtaja Kääriäinen on.

Rakennus on tarkoitus saada valmiiksi ensivuoden puolella, ja ensimmäinen erä mallasta on parhaimmillaan valmiina ensi vuoden syksyllä. HäSa

Sahti Suomessa

Sahti on perinteinen Suomalainen suodattamaton olut.

Juoman alkoholipitoisuus on yleensä 6–12 tilavuusprosenttia.

Sahdilla on pitkät perinteet ja juoma on jopa tuhansia vuosia vaha.

Varhaisin kirjallinen maininta sahdista on vuodelta 1792.

Yksi sahdin tunnusmerkeistä on sen mausteena käytetty kataja, joka on olennainen osa sahdin tuotantoprosessia.

Sahdin muita raaka-aineita ovat vesi, ohramallas, ruismallas ja leivinhiiva.

Lammilla sahtia valmistava Lammin Sahti oli ensimmäinen suomalainen pienpanimo. Se sai sahdin valmistusluvan keväällä 1987.

Edesmennyt kuuluisa brittiläinen olutasiantuntija Michael Jackson määritteli sahdin oluiden sukupuuhun omaksi erityiseksi haarakseen.

Juoman kotialueita ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Pohjois-Satakunta.

Sahti sai vuonna 2002 Euroopan Unionin aidon perinnetuotteen nimisuojan.

Lähteet: Ruokavirasto ja Lammin Sahti

Menot