Kanta-Häme

Lammilaiset jakaisivat tulijoita muillekin

Kun asiaan päästiin, Lammilla voitiin todeta, ettei kaikki ole muuttunut kuudessa vuodessa. Naisrauhan perään kyseltiin silloin ja taas tälläkin kertaa pakolaistilanteesta järjestetyssä keskustelussa.

Toisaalta paljonkin on muuttunut. Kuusi vuotta sitten Lammilla ei ollut kokemusta isosta määrästä ulkomaalaisia turvapaikanhakijoita. Nyt pitäjän läpi on virrannut ehkä tuhansia ulkomaalaisia.

Moni keskustelija huomauttikin, että turvapaikanhakijoita on pitäjässä varsin paljon. Valtuuston puheenjohtajaa Iisakki Kiemunki (sd.) muistutti, että niin on myös tyhjillään olleita tiloja.

Kuusi vuotta sitten Kim Malmström oli keskustelutilaisuudessa ulkomaalaistutkinnasta vastanneena poliisina, nyt eläkeläisenä ja SPR:n määräaikaisena työntekijänä.

Hänen arvionsa on, että lammilaiset ovat tottuneet turvapaikanhakijoihin katukuvassaan.

– Vaikka tulijoita on nyt paljon, tunteet ovat nyt lievemmät kuin silloin.

Keskustelussa käytettiin toki perinteiset puheenvuorot siitä, että tyttäret pitää kuljettaa autolla kauppaan ja kouluun.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) painotti sitä, että Suomen lait koskevat kaikkia.

– Tietysti kolmen tyttären äitinä ymmärrän huolen. Jos tällaista huutelua ja häirintää on, siitä on syytä heti ottaa yhteyttä vastaanottokeskukseen.

Yleisöstä epäiltiin, että tällöin tulee heti leimatuksi rasistiksi.

Tilaajajohtaja Jukka Lindberg kiisti tämän ja kehotti mieluummin yhteyttä SPR:ään kuin lietsomaan huhua somessa.

– SPR on hyvä organisaatio, joka neuvoo ja opastaa turvapaikanhakijoita.

Lammin vastaanottokeskuksessa ja Mainiemen hätämajoituksessa koordinoivana ohjaajana toimiva Sakari Ylitalo vakuutti, että tämän tyyppiset viestit otetaan tosissaan.

– Korostamme aina sitä, miten Suomessa pitää käyttäytyä. Viimeksi, kun tällaista viesti tuli, kokosimme kaikki miehet ja painotimme, millainen käytös on sopivaa ja mikä sopimatonta Suomessa.

Hämeen poliisipäällikön Tapio Saarnin mukaan yleisellä tasolla turvapaikanhakijat eivät näy esimerkiksi Lammin rikostilastoissa.

– Toki poliisi on joutunut selvittelemään esimerkiksi nujakointia vastaanottokeskuksissa. Vakavampia ongelmia on kuitenkin aiheutunut kantaväestön toimista.

Saarni epäili, että viime kuukausien turvapaikanhakijoiden virta voi lisätä ääriajattelua ja vastakkainasettelua.

Taannoisen polttopulloiskun tutkinnassa ei hänen mukaansa ole tapahtunut läpimurtoa.

Yleisön joukosta epäiltiin, että kyseessä oli lavastus. Mainiemen vastaava ohjaaja Mari Eklund-Kiiski kertoi käyneensä paikalla.

– Oli vain yhden ikkunalasin päässä, ettei polttopullo lentänyt lapsen sänkyyn.

Kaupunginjohtajat ja poliittinen johto painottivat sitä, että lammilaiset ovat toimineet hienosti sen kuusi vuotta, jonka vastaanottokeskus on pitäjässä sijainnut.

Esimerkiksi Suomi-kamut on toimintaa, johon kuka vain täkäläinen voi osallistua. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Riitta-Liisa Joutsenlahti kertoi, että toiminnassa opitaan samalla kieltä ja kulttuuria.

– Viimeksi kävimme todella intensiivisen keskustelun siitä, kuinka Suomen talveen tulisi varautua.

Ainoana turvapaikanhakijana Lammin keskustelutilaisuudessa oli mukana Ali Basheer Radhi. Hän kertoi paenneensa kestämätöntä tilannetta Irakista 11 maan kautta Suomeen, koska maa on hyvässä maineessa.

Perhe arvioi, että hän olisi ainoa, jolla oli mahdollisuudet selvitä vaarallisesta merimatkasta. Siksi hän tuli yksin ja perhe on edelleen Irakissa. HÄSA