Kanta-Häme

Lammilla sukeltaa Uivelo-liidin

Ilmatieteen laitos tekee tutkimusta Lammin biologisen aseman tutkijoiden kanssa. Liitimiä ei ole aikaisemmin käytetty järviolosuhteissa. Lammilla käytettävä Slocum-liidin on nimetty Uiveloksi.

– Harjoittelemme Uivelon käyttöä Lammilla vielä ensi viikolla. Teemme lähitestejä, jotta oppisimme käyttämään kaikkia sen ominaisuuksia, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Tikka.

Liidintä ohjataan radiolähettimen ja satelliitin avulla. Sille syötetään koordinaateilla reitti etukäteen, koska syvällä vedessä siihen ei saa yhteyttä.

Liitimellä voidaan tutkia veden fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia, kuten tiheyttä, painetta, happipitoisuutta ja sameutta. Jatkuva mittaus antaa mittavat tulokset.

Kaikki kerätty data on Tikan mukaan julkista ja kaikkien käytettävissä.

Erikoistutkija Pekka Aleniuksen mukaan Uivelon kaltainen liidin on kaikkein soveltuvin matalien, eli alle 200 metrin syvyisten, vesien tutkimiseen.

– Se reagoi nopeammin suunnanmuutoksiin kuin meriolosuhteisiin tehdyt laitteet. Tämä on myös säästä riippumaton. Yhdysvalloissa näillä on uitu pyörremyrskyjenkin ali

Samanlaisia liitimiä käytettiin Meksikonlahden öljyonnettomuuden jälkeen kartoittamaan niitä vesialueita, joille öljyä oli levinnyt.

Liidin liikkuu ekologisesti, sillä se perustuu paino- ja nostevoimaan. Se saa virtaa myös akusta.

Pääjärvi sopii harjoitteluun muun muassa siksi, että se on kokoisekseen hyvin syvä. Liitimen käyttöä harjoitellaan Selkämerellä, eli Pohjanlahden eteläosassa, tapahtuvaa tutkimusta varten.

Sinne Ilmatieteen laitoksen tutkijat siirtyvät reilun kuukauden päästä.

– Meitä kiinnostaa muun muassa se, miten vesimassat jakautuvat ja sekoittuvat Itämeren ja Pohjanlahden välillä. Jokien suistot ovat makeampia, ja koko Itämeri on käytännössä murtovettä, Tikka kertoo.

Talvella Uivelolla voidaan tutkia jäiden reunoja, sillä jään ympärillä vesi on makeampaa kuin muu merivesi.

Uivelon kokoisella liitimellä voidaan tehdä maksimissaan 50 vuorokauden mittaisia tutkimuksia, ja sen komentoja voidaan muuttaa missä vaiheessa tahansa.

Valtamerillä liitimet ovat olleet yhdellä kerralla liikkeellä jopa seitsemän kuukautta ja liikkuneet 8 000 kilometriä.

Liidin ei korvaa muita tutkimusmenetelmiä, mutta täydentää niitä. Aleniuksen mukaan Uiveloa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös järvitutkimuksessa.

– Esimerkiksi Kuivajärvellä Hyytiälässä Uivelo voisi osallistua veden ja ilman välisen aerosolinvaihdon tutkimukseen.

Ilmatieteen laitoksella on muitakin automaattisia merentutkimuslaitteita, mutta liidin on niistä uusin. Uivelossa on yli 2 000 säädettävää parametria.

Vuonna 2012 käyttöön otettiin automaattiset Argo-poijut, joita käytettiin tuolloin ensimmäistä kertaa Itämerellä.

Liidintä käytettiin ensimmäisen kerran toukokuussa Tvärminnen edustalla Hangossa. Myös virolaisilla tutkijoilla on käytössään yksi liidin, jolla on tehty tutkimusta Itämerellä. HÄSA

Päivän lehti

2.6.2020