Katso video: Lammille asettunut Pepe Forsberg esittelee tuntemattomia luontoaarteita, kuten Untulanharjun jääkaapin

Lammin keskustan tuntumassa Untulanharjulla pääsee muutaman kilometrin matkalla sukeltamaan tunnelmasta toiseen.

Harjun päällä kulkeva luontopolku vie läpi rehevän lehtometsän, kunnes yhtäkkiä edessä on ympäristöstään selvästi erottuva, sammaleinen kivikko.

Keväällä lämpötilaero muun harjun ja kivikon välillä on pieni, mutta keskikesällä paikka on kuin jääkaappi. Talvella vastaavasti kivikon alue pysyy sulana, eikä lumi pysy siinä hetkeä pitempään.

– Tästä harju hengittää. Sen uumenissa on koko ajan neliasteista ilmaa, oli ympäristön lämpötila mikä tahansa, kertoo tietokirjailija, toimittaja Pepe Forsberg.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Forsberg on asunut Lammilla vajaan vuoden, ja tänä aikana hän on tutkinut pitäjän luontoa innokkaasti. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla, ja luonnon tutkiminen on hänelle myös harrastus.

Forsberg on aiemmin ollut mukana kirjoittamassa useita kirjoja Suomen kansallispuistoista. Huhtikuun lopulla ilmestyi uusin teos, joka keskittyy luontokohteisiin eri puolilla Suomea.

– Olen koonnut kirjaan myös sellaisia kohteita, joita suuri yleisö ei välttämättä tunne. Esimerkiksi tämän Untulanharjun paikalliset tietävät kyllä, mutta eivät välttämättä muut. Näin haluan samalla vähentää suosituimpien kohteiden kuormitusta, Forsberg sanoo.

Hänen kirjaan valitsemansa kohteet ovat pääosin helposti tavoitettavia, eli lähelle pääsee esimerkiksi autolla.

Muinaiskivikkoon suunniteltiin pujottelurinnettä

Untulanharju luontopolkuineen on Forsbergin mukaan hyvinkin tuntemisen arvoinen. Harjun hengitysaukko on sen varsinainen erikoisuus, mutta muutakin nähtävää ja kuultavaa riittää.

– Tällaisia hengitysaukkoja on muissakin harjuissa, mutta ei näitä kovin montaa tunneta. Untulanharju on moreeniharju eli se koostuu melko karkeasta kiviaineksesta. Talvella kylmää ilmaa imeytyy harjun sisään ja kesällä harjusta ulos.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hengitysaukon ansiosta kivikossa kasvaa samoja lajeja kuin Pohjois-Suomen kangasmetsissä. Harvinaisin on pohjoinen karhunsammallaji, jonka seuraavaksi eteläisin kasvupaikka on Lapin Riisitunturilla.

Nyt keväällä viileyden huomaa esimerkiksi siitä, että metsässä ympärillä on selvästi vihreämpää kuin aukon kohdalla. Kasvit heräävät myöhemmin kuin muualla harjulla.

Hämeenlinnan kaupungin sivuilta löytyvässä luonto-oppaassa kerrotaan, että osasyy paikan karuuteen on vuonna 1967 tehty avohakkuu. Harjulle aiottiin tehdä pujottelurinne, jonka tietä kaadettiin lehmukset ja pähkinäpensaat. Samalla kivikkoa myös räjäytettiin rikki.

Oikean metsän tunnelmaa

Pepe Forsberg kertoo, että hän tarkkailee Untulanharjulla etenkin lintuja. Koska harjulla on tiheitä pähkinäpensaskasvustoja, sillä esiintyy pähkinähakkeja ja pähkinänakkeleita. Myös tikkoja ja pöllöjä on paljon, samoin oravia.

Forsberg sanoo, että metsä tarkoittaa monille nykyisin hoidettua talousmetsää, ja siksi Untulanharju on samoilun arvoinen. Sen maasto on paikoin varsin jyrkkää, ja mäet ovat sateella liukkaita.

– Minua viehättää täällä muun muassa se, että tässä on oikean metsän tunnelmaa. Tämä on luonnonsuojelualuetta eli täältä ei korjata pois mitään. Polulle kaatuneita puita on tosin jouduttu tänä keväänäkin raivaamaan, mutta ei muuta.

– Tässä on pienellä alueella erilaisia saarekkeita, on lehtipuita, pähkinäpensaita, havupuita ja vanhoja puita.

Luontopolun lähellä on myös muun muassa puhdistamon luontotorni, joka tarjoaa lisää tutkittavaa luontoretkeläisille. _HÄSA

Lue myös: Retkellä Aulangolla: ”Luonnotonta, mikä ruumissäkki tämä on?” (3.5.2020)

Lue myös: Retkellä Rengossa: Lohkareilla boulderoinnissa noudatetaan pelisääntöjä (10.5.2020)