Kanta-Häme

Lammille Hämeenlinnan ainoa tuulivoimapuisto?

 

Vuoden 2015 jälkeen lammilaisen metsäyrittäjän Juhana Koskuen pihaan saattaa horisontista siintää tuulimyllyjen pyörivät lavat.
 
Hämeenlinnassa tuulivoimalle suotuisin alue on mittausten mukaan Koskuen kotipihasta etelään, Jahkolan-Poikmetsän alueella.
 
– Alueella on kymmeniä maanomistajia. Omista metsistäni kolme neljäsosaa on tällä alueella, sanoo Koskue.
 
Koskue ei usko maan arvon säilyvän, jos se on kaavassa merkitty tuulivoiman tuotantoalueeksi. Rakentamispäätös on aina maanomistajan, mutta Koskue kysyy miten kaava vaikuttaa maankäyttöön.
 
– Mitä alueelle sitten voi rakentaa, jos se on kaavoitettu tuulivoima-alueeksi?

Sisämaan tuulet eivät tuota

Koskue suhtautuu skeptisesti sisämaan tuulivoiman kannattavuuteen. Perustamiskustannukset ovat suuret ja tuotto-odotukset eivät sisämaassa yllä lähellekään rannikoiden lukemia. Rannikolla tuulivoimalasta luvataan jopa 10000 euron vuosivuokraa ja lisäksi osuus tuotosta.
 
– Kysyin asiaa Megatuuli Oy:ltä ja sieltä annettiin arvioksi 3000–4000 euroa vuodessa.
 
Maanomistusolosuhteiden vuoksi tuo summa tulisi todennäköisesti vielä jaettavaksi useamman kesken.
 
Koskue epäilee, että valtion lupaaman korkeamman syöttötariffin vuoksi tuulivoimaa ryhdytään rakentamaan heikompituulisiinkin kohteisiin. Tuulivoimaa järkevämpänä Koskue pitää aurinkoenergiaa.
 
– Aurinkoenergiatekniikka on kehittynyt huimasti viime vuosina. Tuttavilla on myös hyviä kokemuksia aurinkoenergiasta.

Uutta ei vastusteta

Jahkolan kylällä ei Koskuen mukaan vastusteta uusia asioita, siitä kertoo naapurustoon nousseet teollisuuskylä ja huippumoderni navetta.
 
– Jokainen saa rakentaa omalle maalleen mitä haluaa, mutta jos kaavoitetaan teollisen mittaluokan tuulimyllyjä yksityisille maille, se on eri juttu. Yksityisillä maanomistajilla on lähes poikkeuksetta rahaa kiinni maassa.
 
Koskuen mukaan Lammilla puhutaan varmana tietona, että Jahkolan ja Poikmetsän väliin rakennetaan tuulivoimaloita. Hän perääkin aktiivisempaa tiedottamista kaavan laatijoilta jo esiselvitysvaiheessa.
 
– Saadaanhan kutsuntoihinkin kokonainen ikäluokka paikalle, ehkä muutamalle kymmenelle maanomistajallekin voisi maankäytön suunnittelusta tiedottaa jo alkuvaiheessa.
 
Kysymällä tietoja on kuitenkin saanut, ja yhteistyö maakuntainsinööri Paula Mustosen ja suunnittelujohtaja Heikki Pusan kanssa on ollut Koskuen mukaan hyvää.
 
Hän korostaa, että nyt on oikea aika vaikuttaa kaavaan. 2. Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta 22.2. saakka.
 
Susanna Mattila
 

 

Päivän lehti

9.4.2020