Kanta-Häme Hämeenlinna

Lammin kirkonkylää koskeva muistitieto yksiin kansiin – Jaakko Rautavirta: "Tuntui, kun olisi itse asunut 1920-luvulla"

Tuore kulttuuriyhdistys urakoi historiateoksen Lammin kirkonkylästä. Kirjassa käsitellään neljän päätien rakennuksia ja niihin liittyviä henkilöitä.
Lammin raitin vaiheita - valokuvankirjan takaa löytyvät toimittaja Susanna Mattila ja Matti Siivonen Lykky ry:stä sekä Jaakko Rautavirta. Kirjan julkaisutilaisuus pidettiin Peltolehdon talossa. Kuva: ESKO TUOVINEN
Lammin raitin vaiheita - valokuvankirjan takaa löytyvät toimittaja Susanna Mattila ja Matti Siivonen Lykky ry:stä sekä Jaakko Rautavirta. Kirjan julkaisutilaisuus pidettiin Peltolehdon talossa Lammilla. Kuvat: Esko Tuovinen.

– Kaikki tuli mieleen, mitä elämän aikana on nähnyt ja kokenut. Tuntui, kun olisi itse asunut 1920-luvulla.

Näin kuvailee Jaakko Rautavirta, 89, aikamatkaansa Lammin kirkonkylälle, jonka hän teki työstäessään Lammin raitin vaiheita -kirjaa.

1920-luvun tapahtumat tuntuvat hänen mukaansa jopa tutummilta kuin myöhemmät ajat. Niin paljon hän on niistä kuullut kertomuksia ja etsinyt tietoa.

Kirja julkaistiin lauantaina 25. heinäkuuta.

Rautavirta kävi läpi mittavaa, 33 000 valokuvan kokoelmaansa, omia muistojaan sekä kirjoittamiaan muistiinpanoja. Lisätietoa hän hankki vanhoista asiakirjoista kuten henkikirjoista.

Rautavirtaa on aina kiehtonut Lammin kirkonkylän rakennusten historia ja se, keitä talossa asui. Tiedon karttuessa nälkä on kasvanut syödessä, eikä se ole miehen mukaan vieläkään talttunut.

Kertomuksia isältä pojalle

Kirjan muita tekijöitä ovat Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksen (Lykky ry) perustajajäsen Matti Siivonen ja toimittaja Susanna Mattila.

Kirjaprojektin aloittamista on Siivosen mukaan mietitty ensimmäisen kerran jo noin 15 vuotta sitten.

Rautavirta on esitellyt kokoelmansa valokuvia erilaisissa tilaisuuksissa ja pitänyt niistä esitelmiä. Lopulta tämä arvokas aineisto ja muistitieto päätettiin koota kirjaksi.

– Se oli ajankohtaista nyt paljolti sen vuoksi, että synnytimme Lykky ry:n vuosi sitten. Silloin aloitimme myös kirjan työstämisen, Siivonen kertoo.

Mattila toimitti Rautavirran kirjoittaman tekstin. Hänen käsialaansa on kirjan rakenne ja osittain kuvavalinnat.

– Yritin säilyttää mahdollisimman pitkälle Jaakon tekstin sävyn ja hengen, Mattila kertoo.

Oli hyvä, että Jaakko Rautavirta kirjoitti muistiinpanoja jo nuorena ja piirsi paperille yhdessä isänsä ja naapurin kanssa tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten sijainnit.

Hän kiittelee Rautavirran valtavaa, vuosikymmenten mittaista pohjatyötä, jota ilman kirja ei olisi syntynyt.

– Isälläni oli vanhoja valokuvia ja kuulin kertomuksia vanhoista rakennuksista ja asukkaista. Kuulin yksityiskohtaiset kertomukset myös vuoden 1918 palosta, sillä se oli merkittävä asia isäni kohdalla, koska hänen kotinsa paloi, Rautavirta kertoo.

Kirjan kannalta oli hyvä, että mies kirjoitti muistiinpanoja jo nuorena ja piirsi paperille yhdessä isänsä ja tämän naapurin kanssa tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten sijainnit.

Tuossa tulipalossa, jonka valkoisissa taistelleet saksalaiset sytyttivät, tuhoutui moni Lammin kirkonkylän keskeinen rakennus, kirkko mukaan lukien.

Yksityishenkilöiltä kuvahelmiä

Lammin kirkonkylän rakennuksia käydään läpi neljän päätien varrelta. Teistä käytetään 1900-luvulla käytössä olleita nimiä.

Hämeenlinnantien, joka on teistä pisin ja lähti kirkolta Hämeenlinnan suuntaan, Mattila jakoi selvyyden vuoksi eteläiseen ja pohjoiseen.

Muut tiet ovat Lahdentie (nykyinen Mommilantie), Asikkalantie (kirkolta Asikkalaan päin) ja Padasjoentie (nykyinen Evontie).

Kirjaa varten ostettiin muutama kokoelmakuva. Lisäksi yksityishenkilöiden valokuva-albumeista löytyi ”muutamia helmiä.”

Rautavirta ja Siivonen miettivät, keiltä kaikilta tällaisia arvokkaita valokuva-albumeita voisi löytyä. He keskittyivät muun muassa Lammilla pitkään asuneisiin sukuihin.

– Aina, kun olimme saaneet vinkkiä, että jollakin on valokuva-albumi, pyysimme nähdä sen, Rautavirta sanoo.

Hän kertoo löytäneensä kuvia jopa Huutonetistä.

Kirjassa käydään läpi kirkonkylän historiaa vanhalta sairaalalta Työväentalolle ja Konnarilta Untulaan. Kuva: ESKO TUOVINEN
Kirjassa käydään läpi kirkonkylän historiaa vanhalta sairaalalta Työväentalolle ja Konnarilta Untulaan. Kuva: ESKO TUOVINEN

Poikkeuksellisia tilannekuvia

Yksityishenkilöiden arkistoista löytyi tärkeitä kuvia, joita ei ole koskaan aiemmin julkaistu.

– Löytyi muutamia valokuvia, jotka Jaakon kokoelmasta puuttuivat, minkä tiedän häntä harmittaneen. Esimerkiksi Pikku-Suomelasta ei ollut kuvaa. Nyt on, Mattila kertoo.

Kuva löytyi Olli Peltosen perikunnalta.

Toinen merkittävä valokuva-aineisto löytyi Pentti Laaksosen arkistoista. Kuvien joukossa oli Mattilan mukaan poikkeuksellisia tilannekuvia Lammin raitilta.

Ihmisiä on kuvattu raitilla omissa puuhissaan, keskenään keskustellen. Toisin sanoen kukaan ei poseeraa virallisesti kameralle.

Kuvien ottajasta ei ole tietoa.

Mattilan mukaan Pentti Laaksosen isoisä Hjalmar Laaksonen tuli Lammin Osuuskaupan myymälähoitajaksi vuonna 1916. Mattila pohtii, ostiko hän kaupalle valokuvauskoneen, jolla sitten harjoiteltiin valokuvausta.

– Kirjassa on yksi kuva Osuuskaupasta, jossa horisontti on vinossa. Näkee, ettei sitä ole ammattivalokuvaaja ottanut.

Yhdessä tilannekuvassa taustalla olevan tapulin kellotornin luukut ovat auki, mikä viittaisi joko kirkonmenojen alkamiseen tai loppumiseen.

– Mietin, mahtaisiko kuva olla jopa kirkon remontin valmistumisesta. Kirkko saatiin valmiiksi vuonna 1920, Mattila kertoo.

Yksi kuva puuttuu

Siivonen uskoo, että kirja käynnistää nyt monessa suvussa tunnistusprosessit, kun lukijat etsivät kuvista omia sukulaisiaan.

Vaikka Rautavirran kuvakokoelma on valtava, yhden kuvan puuttuminen kaivertaa häntä erityisesti.

Hän haluaisi nähdä isänsä kotitalon pihapiireineen. Kuvissa, jotka hänellä nyt ovat, taloa ja isän pajaa näkyy vain osittain.

Tuota kuvaa mies on etsinyt jo vuosikymmenet tuloksetta.

Rautavirran mukaan hänen valokuvakeräyksensä ei koskaan tähdännyt siihen, että kuvista tehtäisiin kirja.

Nyt kun kirja on valmis, on hän erittäin tyytyväinen, että kaikki vanha tieto on saatu kerättyä yksiin kansiin.

Rautavirta toivoo, että mahdollisimman moni, joita Lammin raitin vaiheet kiinnostavat tai koskettavat, tarttuisi kirjaan. HÄSA

Lammin raitin vaiheita

Julkaistu 25.7.2020

Tekijät: Jaakko Rautavirta, Matti Siivonen, Susanna Mattila

Graafinen suunnittelu ja taitto: Maarit Vuoritie.

Kirjan rekonstruktiokartan kirkonkylästä ennen vuoden 1918 paloa on tehnyt maamittausinsinööri Juha Riihiranta. Aineistona valokuvat, kartat, ilmakuvat, piirrokset ja muistitiedot.

Kustantaja: Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys ry.

Perustuu Jaakko Rautavirran valokuvakokoelmaan, jota on täydennetty ostetuilla kokoelmakuvilla ja yksityishenkilöiden valokuvilla.

Lammin raitin historiaa vanhalta sairaalta Työväentalolle ja Konnarilta Untulaan.

Kuvat ajalta 1892-2020

Aikakone-osiossa kirkonkylän muutosta esitetään ennen ja jälkeen -kuvilla.

Päivän lehti

8.8.2020